Yhä useampi viljelijä hylkää keskustan – vuonna 2015 puoluetta kannatti 85 prosenttia, nyt 44 prosenttia viljelijöistä
Puoluekantansa kertoneista viljelijöistä vuonna 2015 keskustaa kannatti noin 85 prosenttia. Nyt lukema on 44 prosenttia.
Kuluvalla vaalikaudella keskustalla on ollut muun muassa maa- ja metsätalousministerin sekä valtiovarainministerin salkut. Myös edellisellä vaalikaudella maatalouministeri oli keskustalainen. Tuolloin myös pääministerin salkku oli keskustalla. Kuvassa Antti Kurvinen ja Annika Saarikko. Kuva: Jarkko Sirkiä, Jarno Mela, kuvankäsittely: Aatu JaakkolaYhä useampi viljelijä on hylkäämässä keskustan kevään eduskuntavaaleissa. Siirtymää on etenkin perussuomalaisiin ja kokoomukseen, selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilta tilaamasta gallupista.
Kysely tehtiin 19.1–12.2. DataLaari-verkkokyselynä. Siihen vastasi 1019 viljelijää. Kyselyn virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä. Gallup mittaa suomenkielisten viljelijöiden kantoja, joten se ei kerro RKP:n kannatusta luotettavasti.
Kahdessa vaalikaudessa, eli vuoden 2015 jälkeen, keskustan viljelijäkannatus on romahtanut täysin. Se on satanut perussuomalaisten ja kokoomuksen laariin.
Kun huomioidaan vain puoluekantansa kertoneet eli tuloksista putsataan kantansa kertomatta jättäneet, keskustaa kannattaa viljelijöistä nyt 44 prosenttia.
Perussuomalaisia kantansa kertoneista äänestäisi 23 prosenttia ja kokoomusta 17 prosenttia.
Vuoden 2019 alussa, ennen edellisiä eduskuntavaaleja, MT:n teettämässä gallupissa keskustaa aikoi äänestää 64,5 prosenttia kantansa ilmaisseista viljelijöistä. Vuonna 2015 luku oli 84,6 prosenttia vastaavassa tutkimuksessa.
Vuonna 2019 kantansa kertoneista perussuomalaisia aikoi äänestää 13 ja kokoomusta 11 prosenttia. 2015 vastaavat luvut olivat kahdeksan ja kolme prosenttia.
Oheisissa grafiikoissa on huomioitu myös vastaajat, jotka eivät kerro kantaansa, jolloin puolueiden lukemat ovat edellä mainittuja pienempiä.
Maa- ja metsätalousministerin salkku on ollut keskustalla pian kahdeksan vuotta. Jaksoon mahtuu muutama sääoloiltaan haastava satokausi ja vuosikymmeniin pahimmaksi kuvailtu maatalouden kustannuskriisi.
Vuosi sitten maaliskuussa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko lupasi kustannuskriisin vuoksi viljelijöille kriisitukea, jolla turvataan kevään kylvöt.
Tukipaketti oli poikkeuksellisen mittava, mutta se maksettiin viljelijöille pääasiassa vasta sadonkorjuun jälkeen syksyllä eikä keväällä ennen kylvöjä.
Kesällä ja syksyllä hämmennystä aiheutti maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen soutaminen ja huopaaminen eläinpalkkioiden maksuaikataulun kanssa. Loppuvuoden viime metreillä maksuaikataulua aikaistettiin osittain kesällä kerrotusta.
Hallitusyhteistyössä keskusta on viime kuukausina lipsunut useasti hallituksen linjasta ja äänestänyt opposition mukana esimerkiksi luonnonsuojelulain uudistamisessa. Puolueen mukaan luonnonsuojelulaissa omaisuudensuojaa koskevat pykälät paranivat muuta hallitusta vastustamalla.
EU:sta vyöryvät keskeneräiset ehdotukset metsien käytön rajoittamisesta ovat mahdollisesti vaikuttaneet puoluekannatuksiin.
Puolueiden on yleensä helpompi nostaa kannatustaan oppositiossa kuin hallitusvastuussa ollessaan.
Perussuomalaiset on olleet oppositiossa kesästä 2017 alkaen, kun puolue jakaantui kahtia. Kokoomus on ollut oppositiossa kevään 2019 vaaleista lähtien.
Oppositiopuolueet ovat arvostelleet hallitusta tänä talvena metsäkysymyksissä. Myös maatalouden kannattavuudesta on eduskunnassa puhuttu, mutta uskottavat vaihtoehdot kannattavuuden korjaamiseksi ovat jääneet myös oppositiolla vähäisiksi.
Tuotantosuunnittain katsottuna maito- ja muilla nautatiloilla keskustan kannatus on suurinta. Myös niissä puolue on alamäessä verrattuna vuoden 2019 kannatuslukemiin.
Perussuomalaiset saavat suurimman kannatuksen siipikarjatiloilta ja kokoomus erikoiskasvien viljelijöiltä sekä ryhmään muut kotieläintilat kuuluvilta viljelijöiltä.
Alle 40-vuotiaiden viljelijöiden suosikkipuolue on perussuomalaiset. Sitä vanhemmilla suosikki on keskusta.
Lähes neljä prosenttia viljelijöistä kertoo, ettei aio äänestää. Noin 25 prosenttia ei halua tai osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi.
Viime viikolla MT uutisoi viljelijägallupista, jossa kysyttiin, onko maatilalla rästissä laskuja. Niillä vastaajilla, jotka eivät tämänkertaisen kyselyn mukaan aio äänestää, on laskuja selvästi keskimääräistä enemmän rästissä.
Koko kansan gallupeihin verrattuna keskustan kannatus on viljelijöiden keskuudessa yhä korkea.
Ylen helmikuussa julkaisemassa kannatusmittauksessa keskustaa kannatti noin 10 prosenttia, kuten myös vihreitä. Kokoomusta kannatti 21,6 prosenttia, SDP:tä 19,1 ja perussuomalaisia 18,4 prosenttia.
Keskustan kannatus on kahdessa vaalikaudessa romahtanut. Vuoden 2015 vaaleissa puolue keräsi yli 21 prosenttia äänistä.
Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Ennakkoäänestys on 22.–28. maaliskuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat






