Seppo Kääriäinen suhtautuu yksittäisiin kannatusmittauksiin kylmäpäisen rauhallisesti. Kuva: Jarkko Sirkiä
Keskustan galluptulos vetää Seppo Kääriäisen vakavaksi: ”Putoaminen alle 10 prosentin kannatukseen olisi jo olemassaolon kysymys”
Keskustan kannatus putosi 1,4 prosenttiyksikköä aiempaan mittaukseen verrattuna.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko tapasi toriväkeä Riihikoskella viime elokuussa. Kuva: PasiLeinoKeskustan kannatus on Ylen julkaiseman kannatustutkimuksen mukaan 10,3 prosenttia, edellä ovat kokoomus 24,2, SDP 19,3 ja perussuomalaiset 17,1 prosentin kannatuksellaan.
Keskustan kannatus on pudonnut Ylen aiemmasta mittauksesta 1,4 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten kannatus oli lisääntynyt 0,9 prosenttiyksikköä aiemmasta, muiden puolueiden kannatusmuutokset olivat vähäisiä.
Politiikan tarkkailija, ex-keskustapoliitikko Seppo Kääriäinen luonnehtii keskustan kannatuskehitystä osaksi jatkuvaa aaltoliikettä. Tällä kertaa luku viittaa pohjakosketukseen.
”Tuore kannatuskyselyn luku on 3,5 prosenttiyksikköä alempi kuin viime eduskuntavaaleissa, joka jo oli historiallisen huono.”
”Ilman minkäänlaista tunnelatausta voi sanoa, että tämä tulos on keskustalle erittäin vakava ja haasteellinen tilanne. Mutta mikä on puoluejärjestelmässä pysyväistä? Ei mikään”, hän huomauttaa.
Kääriäisen mukaan kaikki on aina mahdollista.
”Keskustassa ei silti ole varaa nostatella toiveajattelua siitä, että kyllä tämä tästä paranee kunhan vaalit tulee. Ei mikään puolue voi niin lähestyä vaaleja.”
Tavoitteena täytyy keskustalla olla nousta tästä 10,3 prosentin gallup-noteerauksesta ja viime eduskuntavaalien 13,8 prosentin tuloksesta 15 prosenttiin.
”15 prosenttia siksi, että keskusta pysyisi neljän viiden varteenotettavien puolueen joukossa. Putoaminen alle 10 prosentin kannatukseen olisi jo olemassaolon kysymys.”
Jos vaalitulos olisi kymmenen prosentin luokkaa, se vaatisi Kääriäisen mukaan ”vakavaa, rehellistä ja syyttelemätöntä itsetutkiskelua siitä, miten 15 vuoden kehitys on johtanut tähän”.
"Ennen muuta puolueen pitäisi miettiä millä strategialle se lähtee rakentamaan uutta nousua ja olemaan vaihtoehto vasemmistolle, oikeistolle ja perussuomalaisille.”
”Putoaminen alle 10 prosentin kannatukseen olisi jo olemassaolon kysymys.”
Tilastotieteeseen ja mielipidetutkimuksiin aikoinaan perehtynyt Kääriäinen kertoo suhtautuvansa gallupeihin kylmäpäisesti, lähdekriittistä mieltäkään unohtamatta.
”Yksittäinen mielipidemittaus ei oikeastaan edusta mitään, pitää tarkastella pitkäaikaista trendiä ja varsinkin mittausta suhteessa edellisiin eduskuntavaalien tulokseen. Sitä on syytä tarkkailla.”
Mielipidetutkimus mittaa Kääriäisen mukaan ihmisten sen hetkistä mielialaa ja suhtautumistapaa.
”Niillä tehdään myös politiikkaa. Liian suurta arvoa mielipidetutkimuksille ei pidä antaa.”
Toisaalta niistä riittää pureksittavaa puolueille toiminnan kehittämisessä.
”Politiikan tekemisen ja strategisen suunnittelemisen kannalta mielipidekyselyillä on iso merkitys heti vaalitulosten julkistamisen jälkeen”, Kääriäinen sanoo, ilman että haluaa neuvoa mitään puoluetta sen toimissa.
Kääriäinen sanoo Suomessa vallinneen jo vuosia asetelman, jossa on neljä suurta puoluetta.
Viime vuosina on yleistynyt kolmen suuren puolueen asetelma, johon kuuluvat hänen mukaansa ”ainakin mielipidetutkimusten mukaan kokoomus, SDP ja perussuomalaiset”.
"Meillä on nyt jo kova kilpailu siitä, mitkä puolueet kansan mielestä kolmen suuren asetelmaan kuuluvat”, Kääriäinen sanoo.
Hänen mukaansa tähän asetelmaan kuuluu myös hallitusta muodostettaessa tietty kuvio.
”Se on se, että näistä kolmesta suurimmasta puolueesta kaksi muodostaa hallituksen ja yksi jää ulkopuolelle pääoppositiopuolueeksi.”
Marinin hallituskaudella pääoppositiopuolue on ollut kokoomus.
Ylen kannatusmittauksen virhemarginaali on 1,9 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyyn vastasi yli 1 800 suomalaista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
