Kokeilu onnistui, laamat tottuivat työhönsä lammaslauman suojelijoina – ei tiedetä, kohtasivatko ne susia vai eivät

Heinäkuussa Peppi Laine sekä Jingo ja Timotei vasta totuttelivat toisiinsa. Kuva: Carolina Husu

Susia näkyy Etelä-Suomessa yhä enemmän, ja esimerkiksi Mikkolan tilalta Salossa sudet veivät toissa kesänä kaksi karitsaa. Siksi lampuri Peppi Laine lähtikin mielellään mukaan, kun WWF kysyi hänen kiinnostustaan osallistua laamat laumanvartijoina -hankkeeseen.

Laama inhoaa luontaisesti koiraeläimiä ja sillä on voimakas puolustuskäyttäytyminen. Lisäksi se pystyy laumautumaan erilajistenkin eläinten kanssa. Kätevää on myös se, ettei laamaa tarvitse laitumella erikseen ruokkia. Sille käy sama ravinto kuin lampaille.

Laamat Jingo ja Timotei saapuivat Mikkolan tilalle viime heinäkuun alussa Hutkon laama- ja eläintilalta Pukkilasta.

"Ihan mukavasti opittiin tulemaan toimeen", Laine summaa kesän kokemukset.

Aluksi tilan väkeä mietitytti, miten laamat suhtautuvat lampaisiin – ne olivat kotitilallaan nähneet yksittäisiä lampaita, muttei isoa laumaa.

Sitäkin jännitettiin, pysyvätkö laamat laitumella samoissa aidoissa kuin lampaat ja miten ne suhtautuvat siihen, että lammaslaumaa siirretään vähintään viikon–parin välein laidunlohkolta toiselle.

Alkuviikot laamoja ja niiden lammaslaumaa pidettiin pihapiirissä, jotta niiden kanssakäymistä pystyttiin tarkkailemaan. "Halusimme myös, että laamat alkavat mieltää tilan turvapaikaksi."

Kun pitkäkaulat näyttivät kotiutuneen, ne lähtivät "oikeisiin töihin".

Mikkolan tilan lampaat laiduntavat pääasiassa jokirannassa, puolen – kolmen kilometrin päässä tilalta.

Laamat pysyivät hyvin samalla laitumella lampaiden kanssa. Laumautuminen ei ollut kovin voimakasta: ne eivät välttämättä kulkeneet lauman mukana tai nukkuneet sen kanssa.

Laamat hakivat yleensä laitumelta korkean paikan, sillä niillä on tarve nähdä koko ajan, mitä ympäristössä tapahtuu.

Laine kertoo jännittäneensä laamojen käsittelyä, sillä hän ei ollut aiemmin edes nähnyt saati talutellut laamaa.

Laama on iso eläin eikä hiukkaakaan miellyttämishaluinen, hän kertoo. "Olihan niitä toki opetettu käsittelyyn kotitilallaan, mutta silti jännitti, miten saan niiden luottamuksen – että laama tulee isolla laitumella luokse ja antaa ottaa kiinni."

Luottamus rakennettiin päivittäisillä kontakteilla ja herkkupalojen syötöllä.

Tilalla käytetään paimenkoiria lampaiden siirtämiseen. Laamojen suhtautuminen koiriin oli asia, joka etukäteen askarrutti eniten.

Siitäkin selvittiin.

"En kokenut, että laamat olisivat olleet aggressiivisia koiria kohtaan, mutta äärettömän uteliaita ne olivat, tulivat suoraan kohti ja ihan lähelle. Se herätti koirissa pelkoreaktioita. Osa lähti karkuun, osa näytti ilmeillään, että nyt ahdistaa, älä tule noin lähelle."

Laine ei koskaan pitänyt laamoja ja koiria samaan aikaan vapaana laitumella.

Lokakuun lopussa lampaat otettiin sisälle ja laamat palasivat Hutkon tilalle. Hanke jatkuu ensi vuonna ja laamat saapuvat todennäköisesti taas Saloon.

Siitä ei ole tietoa, oliko laamoilla kesällä kohtaamisia susien kanssa. "Koko ajan täällä on viimekin kesänä tehty susihavaintoja ja maastosta on löytynyt tapettuja peuroja ja hirvenvasoja", Laine kertoo.

Tilan lampaat laiduntavat keskimäärin neljässä laumassa ja laamat kulkivat vain yhden mukana, joten kaikkia ne eivät olisi pystyneetkään suojaamaan.

Ensi kesänä tilalla on tarkoitus aloittaa petoaitojen rakentaminen sekä lisätä elektronista valvontaa.

Lue myös: Video: Pystyykö laama suojelemaan lampaita pedoilta? "Sen verran outoja nämä ovat liikkeiltään ja käytökseltään, että uskon suden epäröivän"