Lampaanvillasta tuli symboli Euroopan vääristyneelle politiikalle
Synteettiseen tekstiilijätteeseen hukkuvalla Euroopalla on varaa haaskata villan kaltaista arvokasta luonnonkuitua ja piiloutua byrokratian taakse.
Lampaanvillaa. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino31.12.202504:00
Tekstiiliteollisuus ja pikamuodilla ratsastavat vaateyritykset ovat ajaneet maailman järjettömään kierteeseen, joka tuottaa tekstiilijätettä vuosittain noin 92 miljoonaa tonnia eli 11,5 kiloa vuodessa jokaista maailman ihmistä kohden. Määrää voi havainnollistaa kuvittelemalla sen pyykkinarulle ripustetuiksi miesten L-kokoisiksi T-paidoiksi: jokainen maailman ihminen tarvitsisi yli 30 metriä narua ripustaakseen ne 58 T-paitaa, jotka vastaavat hänen osuuttaan maailman vuotuisesta tekstiilijätteestä.
Tilannetta pahentaa entisestään se, että kaksi kolmannesta maailmassa käytetystä tekstiilikuidusta on synteettistä ja pääosin fossiiliperäistä eli hajoamatonta ja uusiutumatonta.
Samaan aikaan iso osa Euroopassa tuotetusta lampaanvillasta päätyy suoraan jätteeksi – ilman että sitä edes pyritään hyödyntämään tekstiiliteollisuuden raaka-aineena (mt.fi 14.12.). Kun kerinnän aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat kuin villasta saatava hinta, kerintäkerrat kannattaa minimoida, mikä puolestaan heikentää villan laatua.
Syy ei ole lammastiloissa eikä villassa itsessään vaan markkinassa, jota sotkevat synteettiset tekstiiliraaka-aineet. Niiden tuottajat sen paremmin kuin niistä valmistettujen tuotteiden myyjät eivät joudu vastuuseen aiheuttamistaan haitoista, raaka-aineiden kierrätyksestä tai jätteiden käsittelystä. Se saa villan vaikuttamaan kalliilta, minkä seurauksena arvokas luonnonkuitu kannattaa ennemmin hävittää kuin hyödyntää.
Vääristynyt markkina saa villan vaikuttamaan kalliilta.
Lammastilojen samoin kuin lampaiden määrä on laskussa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Tilojen määrän huvetessa vaikeuksiin joutuvat niin paljolti lammastalouden varassa olevat uhanalaiset perinneympäristöt kuin arvokkaat alkuperäisrodutkin: enemmistö Pohjoismaiden 34 alkuperäisestä lammasrodusta on uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia.
Marraskuussa julkaistussa EU:n cap-työryhmän aloitusasiakirjassa lammastalouden vaikean tilanteen korjaamisen todetaan vaativan etenkin materiaalivirtojen ja toimijoiden kapasiteetin kartoittamista – toimistotöitä vuosien ajaksi. Sen sijaan Saksan ja Ranskan EU:n komissiolle tekemä ja Suomen tukema aidosti konkreettinen ehdotus tilanteen korjaamiseksi ei unionille käy: villalle ei komission mukaan voida maksaa tuotantosidonnaista tukea, koska sitä ei ole mainittu maataloustuotteena EU:n perussopimuksen liitteessä I (MT 9.12.). Tuolta EU:n perustamisen jälkeen muuttamattomana pysyneeltä listalta löytyy sen sijaan muun muassa tupakka.
Aivan ensimmäinen toimi voisi kuitenkin olla markkinoiden tervehdyttäminen järjetöntä jätetekstiilituotantoa suitsimalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
