Pohjaveden pinnan nosto turvepelloilla ja -metsissä vähentäisi ilmastopäästöjä – keinoja kehitetään maanomistajien kanssa

Suomessa on lähes viisi miljoonaa hehtaaria ojitettuja suometsiä. Niistä liki viidennes on metsätalouden kannalta heikosti kannattavia. Kuva: Markku Pulkkinen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uudessa Sompa-hankkeessa etsitään edullisia ja tehokkaita menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää turvepeltojen ja suometsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä.

"Yksi mahdollinen ratkaisu on pohjaveden pinnan säätely", kertoo hanketta johtava Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää. Hän puhui Sompa-hankkeen aloitusseminaarissa Helsingissä tänään torstaina.

Turvepeltojen ja rehevien suometsien maaperästä haihtuu jatkuvasti hiilidioksidia maan orgaanisen aineen hajotessa.

"Hiilen kato on sitä suurempi, mitä syvemmällä pohjaveden pinta on", kertoo tutkimusprofessori Raija Laiho Lukesta.

Vedenpintaa ei kuitenkaan saa nostaa liikaa. Jos kuiva, hapellinen kerros jää alle 25 senttimetrin paksuiseksi, maaperästä alkaa päästä metaania. Tällöin myös puuston kasvu heikkenee oleellisesti.

Perinteisessä tasaikäisrakenteisessa metsätaloudessa pohjavedenpinnan taso vaihtelee suuresti haihduttavan puuston määrän ja hakkuiden mukaan. Jatkuvapeitteisessä metsätaloudessa vedenpinnan vaihtelu on pienempää, koska haihduttavan puuston määrän muutokset ovat pienempiä.

"Jatkuvapeitteistä metsätaloutta voitaisiin käyttää suometsätalouden aiheuttamien ilmastopäästöjen hillinnässä. Tietoa tarvitaan kuitenkin lisää, ja laskelmia menetelmän taloudellisista vaikutuksista metsänomistajille", sanoo Laiho.

Sama pätee maatiloihin.

"On selvitettävä, millaisilla ehdoilla tilat olisivat halukkaita vedenpinnan tason nostamiseen. Säätösalaojitus olisi yksi mahdollinen keino peltojen vedenpinnan optimointiin. Ilmastopäästöjä voidaan vähentää myös esimerkiksi maan muokkausta vähentämällä tai välttämällä sitä kokonaan", kertoo tutkimusprofessori Kristiina Regina Lukesta.

"Tämä tarkoittaisi myös kokonaisvaltaisia muutoksia esimerkiksi käsiteltyjen alueiden viljelytekniikoihin ja viljeltäviin kasvilajeihin", Regina lisää.

Sompa-hanke tekee yhteistyötä maanomistajien kanssa, jotta turvemaiden ilmastopäästöjen hillinnän sosioekonomiset vaikutukset tulevat myös ilmi.

Suomessa on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja, mikä vastaa kymmentä prosenttia kokonaispeltoalasta. Vuosina 2000–2014 turvepeltojen pinta-ala lisääntyi 42 700 hehtaarilla. Metsiä on raivattu pelloiksi, koska karjatilat ovat tarvinneet lannanlevitys- ja rehualaa.

Ojitettuja suometsiä on Suomessa lähes viisi miljoonaa hehtaaria. Niistä liki viidennes on metsätalouden kannalta heikosti kannattavia.

"Käyttämätöntä potentiaalia ilmastonmuutoksen hillintätoimille siis löytyy", Mäkipää toteaa.