Sianlihan vienti kasvaa sikaruton kiihdyttämänä nopeasti – lisäys 42 prosenttia tänä vuonna

Sianlihan hinta on sikaruton takia 2,5-kertaistunut kevään jälkeen Kiinassa. Kuva: Markku Vuorikari

Aasiaa ja myös itäistä Eurooppaa koetteleva sikaruttoepidemia kiihdyttää sianlihan vientiä EU:sta, kun Kiina haalii ulkomailta kaikenlaista lihaa ja yrittää täyttää yhä isommaksi paisuvaa lihapulaa.

Komissio arvelee EU:n sianlihan viennin kasvavan tänä vuonna 20 prosenttia viime vuodesta.

Myös Suomesta sianlihaa on viety voimakkaasti. Heinäkuun loppuun mennessä sianlihaa vietiin lähes 5,5 miljoonaa kiloa, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, MTK:n viime viikolla julkaisemassa markkinakatsauksessa todetaan.

Tiedot on saatu Kantar TNS Agrilta.

Uusi-Seelanti on edelleen tärkein vientikohde ja noin puolet sianlihasta on viety sinne. Kiina on noussut toiseksi ja ohittanut Etelä-Korean.

Lisäviennille on tilausta, sillä kotimaassa sianlihan kulutus supistui 4 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Touko-kesäkuu olivat hankalimmat, mutta MTK:n mukaan heinäkuusta lähtien kauppa on käynyt ja ala tuntuu muutoinkin tervehtyneen. Lihaa ei ole enää dumpattu väkisin markkinoille.

Sianlihan tuottajahinta pysytteli edellisviikolla ennallaan EU:ssa ja Suomessa hinnoissa oli varovaista nousua.

Suomi on jumittunut EU:n hintalistan häntäpäähän yhdessä Belgian kanssa. E-luokan sianlihan tuottajahinta on meillä lähes 16 senttiä kilolta alempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Kiinan lihapula näyttää pahenevan toden teolla. Markkinoita seuraavan Pig333 -verkkosivuston mukaan sianlihan hinta puhkaisi maagisen 30 juanin rajan kilolta. Se on lähes neljä euroa kilolta.

Sianlihan hinta on sikaruton takia 2,5-kertaistunut kevään jälkeen Kiinassa. Nousu näytti jo tasaantuvan, mutta edellisviikolla hinta hypähti taas jyrkästi ylöspäin.

Pääkaupunkiseudulla julkisten ruokaloiden hyllyttämäksi joutuneen naudanlihan tuotanto on hienoisessa laskussa EU:ssa, mutta on kasvanut lievästi Suomessa.

EU:ssa tuotanto on laskenut vajaan prosentin ja kaupat ovat vältelleet naudanlihan mainostamista. Ensi vuodelle povataan myös laskua, mutta tätä vuotta loivempaa.

Teurasmäärät ovat vähentyneet kolmisen prosenttia, mutta teuraspainojen nousu kompensoi siitä suuren osan.

Suomessa tuotanto kasvoi noin prosentin alkuvuonna. Pakkasvarastot olivat kesän lopulla tavallista tyhjempiä. Tuotanto todennäköisesti tulee kuitenkin laskemaan. Ensi vuonna vasikoita on noin 7 000 vähemmän kuin tänä vuonna.

Syksyn viljasato alkaa olla laarissa ja tiedossa, mutta markkinat tuntuvat elävän yllättävänkin paljon.

Vehnän noteeraukset ovat olleet nousussa jo toista kuukautta ja nousu jatkui viime viikolla. Pariisin hyödykepörssi on testannut pitkin syksyä 180 euron rajaa tonnilta ja viime viikolla raja ylitettiin. Perjantaina kauppaa käytiin 182 euron tonnihinnoin.

Sama tilanne on Atlantin toisella puolella, missä markkinoilla odotetaan niin kutsuttua Ykkösvaihetta Kiinan kanssa käytävissä kauppaneuvotteluissa. Jo odotus jonkinlaisesta neuvottelutuloksesta on nostanut hintoja.

EU:n ja Britannian brexit-sovun luonnos vahvisti loppuviikolla euroa.

Eurooppalainen vehnä on ollut viime viikot kilpailukykyistä ja Egypti jopa osti Ranskasta yhden 60 miljoonan kilon erän, vaikka rahti oli 4 euroa tonnilta korkeampi kuin Mustaltamereltä.

Egyptin lisäksi Saudi-Arabia on aktivoitunut ja ostaa 595 miljoona kiloa vehnää. Tarjouskierros umpeutui perjantaina ja lähipäivinä tiedetään, kuka teki kaupat.

Myös moni muu viljaa ostava maa on aktivoitunut. Ilmeisesti hintojen odotetaan nousevan edelleen.

EU:n viljan hintaseurannassa Suomi erottuu tuttuun tapaan peränpitäjänä, kaikissa vientiviljoissa, kaurassa, ohrassa ja vehnässä.

Syksyn sato on sen verran iso, 3,5 miljardia kiloa, että viljaa riittää taas vientiin.

Itämeri-vähennys ei ole ainakaan pienentymässä. Saksassa hinnat vahvistuivat kautta linjan 2–3 euroa tonnilta viime viikolla eikä loppuviikon vehnän hintapyrähdys näy vielä noteerauksissa.

Hintojen nousun odotetaan jatkuvan. Ranskan vaikutusvaltainen Strategie Grains oli loppuviikolla optimistinen. Se nosti EU:n vehnäennustetta miljardilla kilolla, mutta kasvatti vientilukuja vielä enemmän.

Ensi kesän vehnävarastojen ennustetaan supistuvan miljardi kiloa, vaikka sato on yli 18 miljardia kiloa viime vuotta suurempi.

Syyskylvöjen perusteella näyttää siltä, että vehnäala kasvaa, mutta ohrahehtaarit supistuvat 3–4 prosenttia, Strategie Grains arvioi.

Venäjän viljavienti kärsii kuljetusongelmista, vaikka sato on iso. Alkukauden vientimäärät ovat olleet yli 10 prosenttia vuoden takaista pienempiä.

Australia uutisoi pahenevasta kuivuudesta viikon puolivälissä. Viljasato on jäämässä pienimmäksi 12 vuoteen ja viljaa joudutaan kuljettamaan lännestä itärannikolle. Maidontuotanto saattaa supistua 7–9 prosenttia.