Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tämä menopeli hörppää 4 000 litraa löpöä päivässä – on silti kustannustehokas!

    Satatonnari-sarjaan lukeutuva kiviaineskuormuri on kallis hankinta, mutta pitkällä aikavälillä se on hintaansa nähden tehokas. Suomalainen Maaseutu tutustui maamme suurimpiin kivensiirtäjiin Kevitsan kaivoksella.
    
Caterpillarin 795 F:t ovat sähköautoja. Niiden dieselmoottori pyörittää generaattoria, joka puolestaan käyttää takapyöriä liikuttavia vaihtovirralla toimivia ajomoottoreita. Kuormaa auto ottaa 320 tonnia.
    
Caterpillarin 795 F:t ovat sähköautoja. Niiden dieselmoottori pyörittää generaattoria, joka puolestaan käyttää takapyöriä liikuttavia vaihtovirralla toimivia ajomoottoreita. Kuormaa auto ottaa 320 tonnia. Kuva: Kari Lindholm
    Kevitsan kaivoksen konekorjaamo on mitoitettu jättikuormureita varten. 
Korjaamohallin sisäkorkeus on 22 metriä
    Kevitsan kaivoksen konekorjaamo on mitoitettu jättikuormureita varten. 
Korjaamohallin sisäkorkeus on 22 metriä Kuva: Kari Lindholm
    – Caterpillar-kiviautojen lähialueiden näkemäkatveet on ratkaistu tutkien ja kameroiden avulla, Witraktorin projektipäällikkö Erkki Ikäheimo sanoo.
    – Caterpillar-kiviautojen lähialueiden näkemäkatveet on ratkaistu tutkien ja kameroiden avulla, Witraktorin projektipäällikkö Erkki Ikäheimo sanoo. Kuva: Kari Lindholm

    Kun neljällä turbolla terästetty 85 litran V16-moottori jyrähtää käyntiin Kevitsan kaivoksen konekorjaamolla Sodankylässä, pyörähtää kokeneenkin konemiehen päänuppi täyden kierroksen.

    Kumea murina on peräisin Suomen suurimpiin lukeutuvan kiviauton, Caterpillar 793 F:n uumenista.

    – Moottori tuottaa noin 2 600 hevosvoimaa. Jäähdytysnestettä koneessa on noin 1 000 litraa. Erilaisia öljylaatuja ajokissa on yhteensä tuhansia litroja, Witraktorin Kevitsan kaivoksen projektipäällikkö Erkki Ikäheimo kertoo.

    Ajokit maksavat uusina runsaat neljä miljoonaa euroa kappaleelta, mutta kaivosyhtiön kannalta ratkaisevinta ei ole autojen hankintahinta vaan kokonaiskustannukset elinkaaren ajalta.

    – Kun malmio on suuri ja pitoisuudet matalia, myös louhintamäärät ovat suuret. Isojen koneiden yksikkökustannukset ovat matalammat pienempiin koneisiin verrattuna, FQM Kevitsa Mining Oy:n kaivoksen käyttöpäällikkö Arto Suokas selvittää.

    Suokas sanoo, että kaivosyhtiö omistaa kuusi kappaletta Cat 793 F kiviautoja, joiden kuormankantokyky on 220 tonnia. Käytössä on lisäksi neljä kappaletta edellistä vieläkin suurempia Cat 795 F -kiviautoja, jotka ottavat 320 tonnin kuorman.

    795 F:t ovat sähköautoja. Niiden dieselmoottori pyörittää generaattoria, joka puolestaan käyttää takapyöriä liikuttavia vaihtovirralla toimivia ajomoottoreita.

    – Sähkömoottoreissa on parempi hyötysuhde ja paremmat jarrutusominaisuudet.

    Lisäksi kaivoksella on Caterpillarin valmistamia puskutraktoreita, tiehöyliä ja pyöräkuormaajia, mutta suuret lastauskoneet – pyöräkuormaajat ja pistokauhakoneet – hankittiin Komatsulta.

    
Korjaamolla seisoo huollettavana jättimäinen, työpainoltaan 210 tonnin Komatsu WA1200 pyöräkone, jolla voidaan lastata kiviautoja. Suurimman osan ajasta kone kantaa kiviä murskaamolla eri varastokasoista siten, että prosessiin saadaan oikeanlaatuinen malmisekoitus.

    – Kuusimetriseen kauhaan mahtuu todistettavasti bussilastillinen koululaisia, Suokas sanoo.

    Ajokit hankittiin ennen kaivostoiminnan aloittamista vuonna 2012, jolloin Kevitsan malmion metallien; kuparin, nikkelin, palladiumin ja kullan hinnat olivat nykyistä korkeammat. Oli strateginen valinta hankkia autot omiksi, jolloin ne merkittiin yhtiön taseeseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut leasingvuokra.

    – Kysymys on rahan hinnasta ja rahoittajien ehdoista. Kaivosteollisuus on syklistä, ja huonoina aikoina rahoituksen saanti on kiven alla.

    
Kiviautojen omapaino on lähes puolet kuorman painosta. On selvää, että 500–600 tonnin massan alla kaivostiet ovat lujilla.

    – Tiet perustetaan kivipohjalle. Tähän voidaan käyttää sivukiveä ympäristöluvan ehtojen mukaisesti.

    Jättiläiset rullaavat avolouhoksen ja kivimurskan väliä kahdessa 12 tunnin vuorossa. Ajomatkaa louhokselta murskalle kertyy 2,5 kilometriä. Paluumatka taitetaan ilman kuormaa, jolloin myös polttoainetta kuluu vähemmän.

    – Kiviauto syö vuorokaudessa sen, minkä henkilöauto vuodessa, noin 4 000–5 000 litraa. Kuljettajat koulutetaan taloudelliseen ajoon, millä voidaan säästää 60 000 litraa vuodessa.

    Liike lakkaa lähinnä lastauksen, ruokatunnin, vuoron vaihdon ja tankkauksen ajaksi. Kaivosyhtiön toiveena on, että autojen vierailut korjaamolla olisivat mahdollisimman lyhyet.

    Moottoriöljyt vaihdetaan 500 tunnin välein eli kerran kuukaudessa, ja huollot tehdään 250 tunnin välein. Kriittiset varaosat saadaan valmistajien Keski-Euroopan varastoilta Kevitsaan jopa kolmessa päivässä.

    Moottorien laskennallinen käyttöikä on noin 16 000 tuntia. Moottorin vaihtotyö kestää muutamia päiviä. Kiviautojen käyttöiäksi Suokas arvioi noin 10 vuotta. Arvio perustuu ajotunteihin, joita kertyy noin 6 000–6 500 tuntia ajokkia kohti vuodessa.

    – Sitten, kun kunnossapitokustannukset kohoavat liiaksi, on aika harkita kaluston uusimista.

    Kevitsan konekorjaamolla on tilaa viidelle koneelle kerrallaan. Korjaamohallin sisäkorkeus on 22 metriä. Korjaamo työllistää yhteensä 60–70 työntekijää.