Maatalous

Koskenkorvan tehtaan uusi tuotantolinja vauhdittaa A-Rehun tavoitetta: "Soijasta luopuminen sikojen ja broilereiden rehuissa on mahdollista"

A-Rehu Oy aikoo lähivuosina luopua kokonaan tuontisoijasta rehujensa valkuaislähteenä. Se merkitsee harppausta kohti hiilineutraalia lihantuotantoa, joka on Atrian tavoite vuonna 2035.
Johannes Tervo
A-Rehun Koskenkorvan-tehtaan uusi tuotantolinja on kymmenen miljoonan euron investointi. Uusi linja kasvattaa rehutehtaan valmistuskapasiteettia noin 30 prosenttia sekä naudan-, sian- että siipikarjanrehuissa.

"Soijasta luopuminen sikojen ja broilereiden rehuissa on mahdollista Ilmajoen Koskenkorvalle valmistuneen rehutehtaan laajennuksen ansiosta", A-Rehun toimitusjohtaja Reijo Flink sanoo.

Rehujen kotimaiset valkuaislähteet ovat lähinnä rehuherne ja härkäpapu.

A-Rehu on elintarviketalo Atrian ja suomalaisten kotieläintilojen omistama yritys. Rehuyhtiön uusi tuotantolinja vihittiin käyttöön perjantaina.

Suunniteltu iso avajaisjuhla peruutettiin koronaviruksen vuoksi. Ensi viikolla tiloissa alkaa jo tuotanto.

Soijan korvaaminen kotimaisilla valkuaisvaihtoehdoilla pienentää possun ja kanan lihan hiilijalanjälkeä jopa 15 prosenttia, Flink kertoo.

Pienennys auttaa, kun Atria tavoittelee hiilineutraalia lihantuotantoa.

"Tavoite on, että Atrian koko ruokaketju on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä", konsernin vastuullisuusjohtaja Merja Leino kertoo.

"Herneen ja härkäpavun käyttöä on lisätty A-Rehulla voimakkaasti", toimitusjohtaja Flink kertoo.

Hänen mukaansa A-Rehu pystyy luopumaan tuontisoijan käytöstä muutamassa vuodessa, jos Suomen sääolot pysyvät suunnilleen samanlaisina kuin kesällä 2019.

”Viime kesä oli valkuaiskasveille erinomainen. Niinpä kotimaisten valkuaiskasvien viljelyalat kasvavat tulevaksi kesäksi."

Kylmät ja märät kesät ovat valkuaiskasveille myrkkyä.

”Kesä 2017 oli surkea, joten kasvukaudeksi 2018 tuottajia oli vaikea motivoida valkuaiskasvien viljelyyn.”

Suomen peltokasviviljelyyn on luvassa 45 miljoonan euron piristysruiske, jos tuontisoija pystytään korvaamaan kotimaisilla vaihtoehdoilla.

"Näin arvioimme", Flink kertoo. "Ihan tarkasti emme tietenkään voi tietää kaikkien toimijoiden käyttämiä soijamääriä", hän sanoo.

"Laskelman pohjana on 380 euron hinta soijatonnilta. Tuo hinta vastaa pitkäaikaista keskiarvoa."

Nykyistä paremmat tuet rohkaisisivat sääherkkien valkuaiskasvien viljelijöitä, Flink arvioi.

”Annan tämän vinkkinä, kun Suomen ja EU:n seuraavista tukikausista päätetään”, hän sanoo ja esittää tavoitteeksi ”valkuaiskasvit Suomesta ja EU:sta”.

Rehujen soijattomuus toteutuu ensin Atrian lihasikaketjun sikaloissa.

Soijattomien rehujen käyttö laajenee myös broilerituotannossa. Untuvikkovaiheen broilereiden rehussa soijaa ei kuitenkaan vielä pystytä täysin korvaamaan – ei ainakaan pelkästään herneellä ja härkäpavulla.

”Untuvikkoja varten tarvitsemme soijan korvaajaksi joitakin muita, tosi hyvälaatuisia valkuaisen lähteitä", sanoo A-Rehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala.

Untuvikoille soija on erittäin hyvä rehun raaka-aine. Soija sulaa elimistössä hyvin, siksi se soveltuu nimenomaan nuorille linnuille.

Soijan korvaajien etsintä jatkuu, rehukokeita tehdään. Koskenkorvan tehtaan laajennus auttaa.

”Lisäkapasiteetti helpottaa kokeiden tekoa, kun saamme lisää annostelu- ja tuotesiiloja", Rauhala kertoo.

Uusia annostelusiiloja tulee 24, joten mahdollisuudet lisätä komponentteja rehuihin monipuolistuvat tuntuvasti. Uusia lastaussiiloja tulee myös 24.

Atrialaisen broilerin rehusta 80 prosenttia koostuu kotimaisista rehuviljoista: kuoritusta kaurasta ja rehuvehnästä.

Suomessa soijan osuus broilereiden rehustuksesta on alle kymmenen prosenttia. Monessa muussa maassa osuus on 20–30 prosenttia.

Envitecpolis Oy teki viime vuoden lopulla hiilijalanjäljen laskentaa Atrian tuotantoketjun broileri-, sika- ja nautatiloilla. Laskenta osoitti, että atrialaisen possun ja kanan lihan hiilijalanjälki on 40 prosenttia ja naudan lihan jopa 70 prosenttia kansainvälistä keskiarvoa pienempi.

A-Rehu valmistaa kotieläinten rehuja kolmella paikkakunnalla. Ilmajoella valmistetaan sika-, siipikarja- ja nautarehuja, Varkaudessa nautarehuja ja Mynämäellä sikarehuja. Mynämäellä A-Rehu toimii yhteistyössä Agrox Oy:n kanssa.

A-Rehu Oy, uusi tuotantolinja

  • Ilmajoen Koskenkorvan-tehtaan uusi tuotantolinja vihittiin käyttöön perjantaina. Rakentaminen alkoi runsas vuosi sitten.
  • A-Rehun tehtaan valmistuskapasiteetti kasvaa investoinnin ansiosta noin 30 prosenttia kaikissa rehulajeissa: naudan-, sian- ja siipikarjanrehuissa.
  • Investoinnin arvo: noin 10 miljoonaa euroa
  • Kerrosala: 995 neliömetriä
  • Tilavuus: 12 520 kuutiometriä
  • Investoinnin toteutti atrialaisten maatalousyrittäjien omistama Suurusrehu Oy.
  • Työtekijöitä rehutehtaalla on noin 30. Uuden linjan käyttöönotto ei lisää työntekijämäärää.

Uuden tuotantolinjan koneet nostettiin siltanosturilla paikoilleen tämän huoltokuilun kautta. Uusi tehdasosa on korkeimmasta kohdastaan 35-metrinen.

Lue lisää

Itikan ja Lihakunnan vaaliaikataulu yhtenäistettiin

Altia tuo ensi vuonna markkinoille Koskenkorva-vodkan, jonka ohra on viljelty regeneratiivisesti – eli miten?

Altian sopimustuottajat: Fuusiossa piilee mahdollisuuksia, silti yhdistyminen herättää myös epävarmuutta – Juha Ketola: "Lisään ohra-alaa jos kysyntää on"

Kilpailu viljan hankinnassa kovenee, arvioi A-Rehun Reijo Flink – "Altian ja Arcuksen yhdistyminen on myönteinen uutinen"