Työelämän ja perheen yhteensovittamiseen on totuttu maatiloilla keskimääräistä paremmin – ”Se on ihan saletti, että kaikki ei tule menemään kuin elokuvissa"

Markkulan lypsykarjatilalla Jokioisissa on kiirettä, koska kaikki perheen kolme lasta ovat arkipäivät kotona koronauhan vuoksi. Kuva: Jarno Mela

Valtio suosittelee erittäin vahvasti aikuisia pitämään lapsensa kotona, jos se vain onnistuu. MTK:n toiminnanjohtajan Jyrki Wallinin mukaan tämä sama vetoomus koskee myös maatalousyrittäjiä.

”Jokainen vanhempi kyllä tietää, mikä tilanne on omalla tilalla. Jos lapset tarvitsevat hoitoa, niin sitten heidät viedään hoitoon. Jos taas perhe pitää mieluummin lapset kotona, niin sitten pitää. Nyt kannattaa ottaa maalaisjärki käyttöön”, Wallin sanoo.

Maatiloilla on seurattava viranomaisohjeistusta. Se muuttuu varmasti vielä monta kertaa.

Poikkeustilanteessa on tärkeintä, että elintärkeään ruokahuoltoon alkutuotannosta lähtien tulee mahdollisimman vähän häiriöitä, Wallin korostaa

Tämänhetkisen opetusministeriön linjauksen perusteella 1.-3.-luokkien oppilaat saavat tulla kouluun. Aluksi määriteltiin, että vain kriittisten alojen työntekijät voivat tuoda lapsensa lähiopetukseen. Tähän joukkoon kuuluivat myös alkutuottajat.

Opetusministeri Li Andersson on esittänyt silti vahvan suosituksen, että ketään oppilasta ei tuotaisi kouluun alaluokille tai varhaiskasvatukseen, jos ei ole ihan pakko.

Jyrki Wallinin mielestä työelämän ja perheen yhteensovittamiseen on totuttu maatiloilla keskimääräistä paremmin. Lapset viettävät ison osan ajasta tilalla ja vanhempien työympäristö on tuttu.

”Se on ihan saletti, että kaikki ei tule menemään maatiloilla kuin elokuvissa. Epämukavuutta pitää pikkuisen sietää. Ei kuitenkaan liikaa, jotta työt saadaan tehtyä ja lapset hoidettua.”

Wallinin mukaan turvallisuus kannattaa muistaa myös poikkeusoloissa. On pidettävä huoli, että lapset eivät mene tilalla vaarallisiin paikkoihin. Näin ei pääse sattumaan tapaturmia.

Hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat kansalaiset eristäytymään muista. Tämä voi aiheuttaa päänvaivaa, koska maatiloilla on paljon ylisukupolvista lasten hoitamista.

Isovanhemmat ovat monella maatilalla myös erittäin tärkeä tuki ja turva peltotöissä ja eläinten hoidossa.

”Tässä asiassa kannattaa vastuullisesti miettiä kontaktien vähentämistä. Koitetaan pitää itsemme terveinä ja suojellaan erityisesti vanhempaa ikäpolvea tartunnoilta”, Wallin ohjeistaa.

Wallinin mukaan tilanne on Suomen maatiloilla vielä tällä hetkellä varsin hyvin hallinnassa.

Taloudellisiin ja toiminnallisiin lisähaasteisiin tarvitaan silti yhteiskunnan nopeaa reagointia ja toimenpiteitä. Niiden hoitaminen on nyt ensisijaista, jotta alkutuotanto jokaisella tilalla jatkuu mahdollisimman häiriöttä.

Kun kasvukausi lähestyy, monilla tiloilla on edessä vuoden kiireisin sesonki. Samaan aikaan pitää hoitaa myös kotona olevat lapset.

Kasvinviljely, marja- ja puutarhatiloilla käytetään yleensä paljon ulkomaalaista kausityövoimaa, josta ei ole tänä keväänä apua normaalivuosien tapaan. Myös yli 70-vuotiaat isovanhemmat ovat käytännössä tavallista enemmän pelistä poissa.

Wallin on tyytyväinen, että valtiovalta on määritellyt koko alkutuotannon yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiseksi alaksi, mutta pelkkä määrittely ei riitä.

Tiloille on turvattava työvoima keinolla millä hyvänsä, jotta Suomi pystytään ruokkimaan.

”On hieno huomata, että sosiaalisessa mediassa moni on jo nostanut vapaaehtoisesti kätensä pystyyn ja tarjonnut apuaan. Se on positiivinen signaali.”

Wallinin mukaan työnjohdon merkitys korostuu, kun tiloille tulee todennäköisesti kevään aikana entistä enemmän ulkopuolisia henkilöitä töihin.

”Se on tarkka paikka, että tiloilla ei tapahtuisi tapaturmia. Emme halua aiheuttaa uusia ongelmia. Teknologia on kehittynyt maataloudessa aika pitkälle, eikä kuka tahansa pysty iskemään kiinni maatilan töihin.”

MTK on saanut jäseniltään ja kenttäorganisaatioltaan paljon rakentavaa palautetta, millaisia toimenpiteitä koronaepidemian oloissa tarvitaan.

Keskusjärjestö vie tuottajien viestiä valtiovallan suuntaan.

”Tsemppiä kaikille tiloille. Hienoa nähdä, että yhteiskunnassa on selkeä tuki viljelijöiden tekemälle tärkeälle työlle. Uskon, että maatalouden arvostus on tulevaisuudessa entistä vahvempi”, Wallin sanoo.

”Tämä kriisi on nyt hoidettava yhteiskunnassa aivan uudenlaisella yhteistyöllä. Siitä pitää rakentaa parempaa polkua myös koronan jälkeiseen normaalitilaan.”