Osa viljelijöistä jätti peltonsa kokonaan hoitamatta, kun tukiehdot muuttuivat – aiempaa useampi tila on laiminlyönyt esimerkiksi rikkakasvien torjunnan - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Osa viljelijöistä jätti peltonsa kokonaan hoitamatta, kun tukiehdot muuttuivat – aiempaa useampi tila on laiminlyönyt esimerkiksi rikkakasvien torjunnan

Puutteita on havaittu erityisesti pienillä, alle 30 hehtaarin tiloilla. Luomutiloilla puutteet lisääntyneet, mutta vähemmän kuin tavanomaisesta viljelyä harjoittavilla.
Anniina Liimatainen
Aiempaa useampi tila on laiminlyönyt esimerkiksi rikkakasvien torjunnan sen jälkeen, kun sadonkorjuuvelvoite poistui tukien ehdoista.

Sadonkorjuuvaatimuksen ja kesantojen niittovaatimuksen poistuminen tukiehdoista vuonna 2015 on näkynyt peltovalvontahavainnoissa.

Ruokaviraston viljelijätukien valvontayksikkö on vertaillut tutkimuksessaan vuosien 2015 ja 2018 valvontatuloksia.

Vertailun perusteella sadonkorjuuvaatimuksen poisto johti kasvustojen, erityisesti nurmikasvustojen, heikkenemiseen. Lisäksi valvonnoissa on löydetty aiempaa enemmän kasvulohkoja, joille on haettu tukea mutta jotka on jätetty hoitamatta tukiehdoissa vaaditulla tavalla.

Myös valvonnassa tukikelvottomiksi todettujen, pysyvästi viljelemättömien alojen määrä on kasvanut selvästi.

Vaikka tukiehdot eivät enää kahta poikkeusta lukuun ottamatta velvoitakaan sadon korjaamiseen, pelloista on huolehdittava täydentävien ehtojen hyvien viljelykäytäntöjen vaatimusten mukaan.

Sadonkorjuuvelvoitteen poistuttua täydentävien ehtojen viljelytapavaatimusta on laiminlyöty selvästi aiempaa useammin, Ruokaviraston vertailu osoittaa.

Vuonna 2015 viljelykäytäntöjen puutteesta seuraamuksia tuli 7,3 prosentille valvotuista tiloista. Vuonna 2018 osuus oli jo 9,6 prosenttia.

Puutteet ovat lisääntyneet esimerkiksi rikkakasvien torjunnasta huolehtimisessa.

Vertailu osoittaa, että viljelytapapuutteita havaittiin vuonna 2018 enemmän pienillä, alle 30 hehtaarin tiloilla kuin tätä suuremmilla tiloilla. Vielä vuonna 2015 pienillä tiloilla ei ollut viljelytapapuutteita mainittavasti enempää kuin muillakaan tiloilla.

Luomutilojen lohkoilla havaitut puutteet taas ovat lisääntyneet, vähemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä olevilla lohkoilla.

Täysin hoitamattomiksi todettujen alojen osuus on valvonnoissa niin ikään kasvanut. Erityisesti tämä näkyy kesantoaloilla.

Vuoden 2018 valvonnoissa havaittiin aiempaa enemmän aloja, joita ei ole niitetty useisiin vuosiin. Osa aloista todettiin valvonnoissa hoitamattomuuden vuoksi kokonaan tukikelvottomiksi.

Tässäkin ryhmässä korostuvat alle 30 hehtaarin tilat: niillä on koko ohjelmakauden ajan todettu tukikelvottomaksi alaksi enemmän lohkoja kuin muilla tiloilla.

Vuosittain peltovalvonnoissa tarkastettavista noin 75 000 kasvulohkosta pysyvästi viljelemättömäksi todettiin vuonna 2015 alle 1,2 prosenttia, vuonna 2018 jo lähes 1,8 prosenttia.

Eniten pysyvästi viljelemättömäksi todettuja kasvulohkoja oli kumpanakin tutkimusvuonna pellon ulkopuolisilla nurmilla eli luonnonlaitumilla. Vuonna 2018 niistä lähes 11 prosenttia todettiin valvonnassa pysyvästi viljelemättömiksi, kun vuonna 2015 osuus oli runsaat 9 prosenttia.

Kesannoissa osuus kasvoi vajaasta kahdesta tasan kolmeen prosenttiin ja nurmilla noin yhdestä prosentista puoleentoista.

Vaikka puutteita havaittiin suhteellisesti eniten luonnonlaitumilla ja nurmilla, puutteet eivät keskity tiloille, joilla on laiduntavia eläimiä.

Valvontatulosten perusteella nurmet, ja erityisesti pellon ulkopuoliset nurmet, ovat huonommassa kunnossa muilla kuin märehtijätiloilla. Niillä valvottuja aloja todetaan myös selvästi enemmän pysyvästi viljelemättömäksi kuin märehtijätiloilla.

Toisaalta märehtijätiloilla luonnonlaidunlohkoja todetaan valvonnoissa useammin metsälaitumiksi kuin muilla tiloilla.

Monilla märehtijätiloilla luonnonlaidunaloja on kyllä hoidettu ja laidunnettu. Laiduntaminen ei kuitenkaan riitä tukikelpoisuuteen, jos tukiehdoissa määrätty puuston enimmäistiheys, enintään 50 puuta hehtaarilla, ylittyy.

Ruokavirasto pitää tutkimuksen perusteella mahdollisena, ettei tiloilla ole välttämättä hahmotettu, miten harvaa tukiehdoissa sallittu luonnonlaitumen puustotiheys.

Lue lisää

Tilaukseen hyvää sadonkorjuusäätä

Kansallispuistossa voi törmätä nelijalkaiseen kesätyöntekijään – karvaiset ympäristösankarit pelastavat perinnebiotoopit

Suomeen saa tulla vielä 4 500 kausityöntekijää EU:n ulkopuolelta – hallitus päätti kasvattaa työntekijöiden enimmäismäärää

Tukivalvonnat alkavat taas kesäkuussa – koronatartunnan riski on peltovalvonnassa pieni