Teollisuudessa ja hyönteisten torjunnassa käytetyt myrkyt eivät katoa ympäristöstä − tutkijat tekivät niistä uuden karun havainnon

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkijat ovat havainneet, että pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana. Kuva: Jaana Kankaanpää

Pysyvät ympäristömyrkyt, kuten PCB-yhdisteet ja DDT, säilyvät luonnossa pitkään hajoamatta. Ne voivat kertyä eliöiden rasvakudokseen ja rikastua ravintoketjussa. Aineita on aikanaan käytetty muun muassa teollisuudessa ja hyönteismyrkkyinä, ja vaikka niiden käyttö on nykyisin tarkoin rajoitettua, ne ovat yhä laajasti läsnä ympäristössä. Nyt tutkijat ovat tehneet niihin liittyen uuden karun havainnon.

Oulun yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa tutkijat ovat nimittäin havainneet, että pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana.

Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä ja että samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen.

Tutkimuksessa analysoitiin 15 luomulampaan ja niiden karitsojen kudosnäytteitä pian syntymän jälkeen. Näytteistä etsittiin yleisimpiä POP-yhdisteitä. Lähes kaikkia tutkittuja aineita löytyi sekä aikuisten lampaiden että karitsojen kudoksista. Kaikki havaitut yhdisteet pystyivät läpäisemään istukan, ja siirtyminen tapahtui niin tehokkaasti, että karitsojen kudoksissa havaitut eri aineiden pitoisuudet olivat keskimäärin 30-103 prosenttia emän pitoisuuksista.

Ihmisillä on aiemmin osoitettu, että äidin verenkierrossa olevat ympäristömyrkyt voivat kulkeutua istukan läpi. Tässä tutkimuksessa havaittiin uutena asiana, että lampailla emän rasvakudokseen kertyneet yhdisteet siirtyvät kehittyvään sikiöön lähes samassa suhteessa.

Tutkimuksessa analysoitiin 15 luomulampaan ja niiden karitsojen kudosnäytteitä pian syntymän jälkeen.  Kuva: Sanne Katainen

Koska istukan rakenne on lampaalla erilainen kuin ihmisellä, tuloksista ei voida tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisen altistukseen. Aikuisilla ihmisillä POP-yhdisteiden pitoisuudet rasvakudoksessa ovat kuitenkin keskimäärin korkeampia kuin lampailla, mikä korostaa tarvetta jatkotutkimuksille.

”Tulokset havainnollistavat pysyvien ympäristömyrkkyjen laajaa levinneisyyttä ja sitä, miten ne tunkeutuvat kaikkialle elinympäristössämme”, väitöskirjatutkija Ella Vuoti kommentoi Oulun yliopiston tiedotteessa.

Tutkimukseen pääset tutustumaan tarkemmin tästä.