Suomessa siipikarjalle ei saa syöttää glyfosaatilla käsiteltyä viljaa

Vuorokauden ikäisiä broileruntuvikkoja. Kuva: Johannes Tervo

Suomessa siipikarjalle ei syötetä glyfosaatilla käsiteltyä viljaa. Siipikarja-ala ja Eläinten terveys ry ovat linjanneet näin jo vuonna 2013.

Rikkakasvien torjunta-aineiden tehoaineena käytettävän glyfosaatin mahdollinen vaikutus ruokaketjuun nousi esiin Turun yliopistossa tehdyssä viiriäisten ruokintatutkimuksessa.

Siinä selvisi, että glyfosaatti vaikutta viiriäisten sulkien kasvuun ja kertyy niiden muniin, rintalihaksiin ja maksaan.

Dosentti Marjo Helanderin mukaan tulosta voi verrata muihin kanalintuihin, kuten broilereihin. Jos broilereille annetaan glyfosaattijäämiä sisältävää viljaa, sillä voi olla vaikutusta ruokaketjuun.

Ruokintakokeessa glyfosaattia sekoitettiin rehuun 200 milligrammaa kiloa kohti. EU:n sallima enimmäispitoisuus ohrassa ja kaurassa on 20 milligrammaa kilossa.

Suomessa viljan glyfosaattipitoisuus jää yleensä alle mitattavan rajan, joka on 0,5 milligrammaa kilossa.

Euroopan unioni on antanut luvan käyttää glyfosaattia vuoden 2022 loppuun.

Varoaika rehuohra-, rehukaura- sekä rypsi- ja rapsiviljelyksillä on 10 vuorokautta. Tämä tarkoittaa aikaa, joka on vähintään kuluttava glyfosaattiruiskutuksesta sadonkorjuuseen.

Glyfosaatin käyttö elintarvikkeeksi käytettävillä viljoilla ja siemenviljoilla ennen puintia on EU:ssa kielletty.

Lisäksi Suomessa glyfosaatin käyttäminen viljan pakkotuleennuttamiseksi on kielletty. Juolavehnää saa torjua silloin, kun vilja on jo tuleentunutta. Tällöin vilja menee rehuksi.

Lue myös:

Glyfosaattipitoinen rehu kiinnosti viiriäisemoa suomalaistutkimuksessa tavanomaista enemmän – torjunta-aine kertyi elimistöön ja haittasi alkionkehitystä

Siipikarjan tautivastustussuunnitelma

Broilereiden kansalliset hyvinvointitavoitteet

Tukes: Gyfosaattia ei saa käyttää viljan pakkotuleennuttamisessa