Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman
Tuusulanjärven alueella tehtävissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti, miten hiili varastoituu pysyvään muotoon mikrobitoiminnan seurauksena.
Peltojen ravinnehuuhtoumien määrän vähentämiseen tarvitaan keinoja, koska leudot, roudattomat ja talvet yleistyvät. Kuva: Kimmo HaimiPelloilta vesistöihin valuvan fosforin ja maa-aineksen määrä voidaan jopa puolittaa, kun pelto käsitellään metsäteollisuudesta peräisin olevilla maanparannuskuiduilla. Kuitukäsittely soveltuu kaikille kivennäismaille, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.
Luke on tutkinut maanparannuskuitujen vaikutusta valumiin vuosia kestäneessä kenttätutkimuksessa. Tänä kesänä kuituja levitetään Uudellamaalla Tuusulanjärven valuma-alueella sijaitseville pelloille.
Huuhtoumien määrän vähentämiseen tarvitaan keinoja, koska leudot, roudattomat ja talvet yleistyvät.
Erikoistutkija Kimmo Rasa Lukesta kertoo, kompostoitu ja kalkkistabiloitu ravinnekuitu sekä ravinneköyhä nollakuitu toimivat vesiensuojelumenetelminä.
"Tämä lisää viljelijän valinnanvaraa valita omalle peltolohkolleen soveltuva materiaali esimerkiksi pellon pH:n tai fosforiluvun mukaan. Markkinoilla on myös luomukelpoisia kuitupohjaisia maanparannustuotteita, joten edellytykset laaja-alaiseen kuitujen käyttöön ovat hyvät", Rasa toteaa Luken tiedotteessa.
Nollakuitu lisää pellon mikrobien toimintaa, mikä ensimmäisenä satokautena sitoo maasta typpeä, Rasa kertoo.
Kompostoitu ravinnekuitu puolestaan kasvatti hieman maan hiilipitoisuutta.
Kaikki kuidut vaikuttivat selkeästi maan mikrobistoon.
Tuusulanjärven alueella tehtävissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti, miten hiili varastoituu pysyvään muotoon mikrobitoiminnan seurauksena.
Kuitututkimukset kuuluvat ympäristöministeriön johtamaan ja Maatalouden vesiensuojeluohjelman rahoittamaan KUITU-hankkeeseen, joka jatkuu ensi vuoden loppuun.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
