Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman

Tuusulanjärven alueella tehtävissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti, miten hiili varastoituu pysyvään muotoon mikrobitoiminnan seurauksena.
Kimmo Haimi
Peltojen ravinnehuuhtoumien määrän vähentämiseen tarvitaan keinoja, koska leudot, roudattomat ja talvet yleistyvät.

Pelloilta vesistöihin valuvan fosforin ja maa-aineksen määrä voidaan jopa puolittaa, kun pelto käsitellään metsäteollisuudesta peräisin olevilla maanparannuskuiduilla. Kuitukäsittely soveltuu kaikille kivennäismaille, Luonnonvarakeskus Luke tiedottaa.

Luke on tutkinut maanparannuskuitujen vaikutusta valumiin vuosia kestäneessä kenttätutkimuksessa. Tänä kesänä kuituja levitetään Uudellamaalla Tuusulanjärven valuma-alueella sijaitseville pelloille.

Huuhtoumien määrän vähentämiseen tarvitaan keinoja, koska leudot, roudattomat ja talvet yleistyvät.

Erikoistutkija Kimmo Rasa Lukesta kertoo, kompostoitu ja kalkkistabiloitu ravinnekuitu sekä ravinneköyhä nollakuitu toimivat vesiensuojelumenetelminä.

"Tämä lisää viljelijän valinnanvaraa valita omalle peltolohkolleen soveltuva materiaali esimerkiksi pellon pH:n tai fosforiluvun mukaan. Markkinoilla on myös luomukelpoisia kuitupohjaisia maanparannustuotteita, joten edellytykset laaja-alaiseen kuitujen käyttöön ovat hyvät", Rasa toteaa Luken tiedotteessa.

Nollakuitu lisää pellon mikrobien toimintaa, mikä ensimmäisenä satokautena sitoo maasta typpeä, Rasa kertoo.

Kompostoitu ravinnekuitu puolestaan kasvatti hieman maan hiilipitoisuutta.

Kaikki kuidut vaikuttivat selkeästi maan mikrobistoon.

Tuusulanjärven alueella tehtävissä tutkimuksissa selvitetään erityisesti, miten hiili varastoituu pysyvään muotoon mikrobitoiminnan seurauksena.

Kuitututkimukset kuuluvat ympäristöministeriön johtamaan ja Maatalouden vesiensuojeluohjelman rahoittamaan KUITU-hankkeeseen, joka jatkuu ensi vuoden loppuun.

Lue myös:

Fosforin määrä kaksinkertaistui Selkämerellä kymmenessä vuodessa – Suomenlahden happitilanne parantui

Tulvat ja vähäinen routa haitaksi sekä pelloille että vesistöille: Heikentävät maan rakennetta ja huuhtovat ravinteita

Lue lisää

Voiko ympäristön ja viljelijän edun yhdistää, vai sotivatko ne toisiaan vastaan?

Tuore tutkimusraportti: Kasvipeitteisyyttä tarvitaan, mutta pysyvä peite lisää liukoisen fosforin huuhtoumariskiä

Nautakarjatilan nurmi on ekoteko – fosforipäästö alle puolet peltojen keskimääräisestä valumasta

Tutkija esittää: Ravinnevalumat alas lisäämällä kasvipeitteisyyttä ja pudottamalla fosforiluku jopa alle kymmeneen