Pienet siivet kannattelevat maailman ruuantuotantoa – pölyttäjät ovat mehiläispäivän sankareita - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Pienet siivet kannattelevat maailman ruuantuotantoa – pölyttäjät ovat mehiläispäivän sankareita

Tänään vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä mehiläispäivää. Järjestö muistuttaa mehiläistarhauksen antavan töitä ja tuloja äärimmäisen köyhissä oloissa eläville ihmisille.
Jarkko Sirkiä
Mehiläinen luumunkukassa.

Monet ravintokasvit tarvitsevat hyönteispölytystä tuottaakseen satoa. Suomessa erityisesti mehiläisistä hyötyvät esimerkiksi rypsi ja rapsi, tattari, apilat, härkäpapu, omena, puutarhavadelma, herukat, mansikka ja pensasmustikka.

Metsämustikka ja puolukka puolestaan tarvitsevat luonnonpölyttäjiä kuten kimalaisia ja erakkomehiläisiä.

Mehiläiset ovat ruuantuotannolle niin tärkeitä, että niillä on oma kansainvälinen nimikkopäivä. YK:n julistamaa mehiläistenpäivää vietetään tänään 20. päivä toukokuuta.

YK:n maatalous- ja ruokajärjestö FAO korostaa mehiläispäivänä tarhaajien elinkeinon turvaamisen tärkeyttä koronaepidemian aikana.

Mehiläistarhaus tarjoaa työtä ja tuloja myös niille ihmisille, jotka elävät äärimmäisen köyhissä oloissa.

FAO toteaa verkkosivuillaan, että on tärkeää tunnustaa mehiläistarhauksen ratkaiseva rooli köyhyyden ja aliravitsemuksen torjunnassa ja auttaa mehiläishoitajia selviytymään pandemia-aikana kohtaamistaan ​​haasteista.

Sekä Suomen Mehiläishoitajain liitto SML että FAO kehottavat suosimaan lähihunajaa, koska se on paras tapa tukea oman alueen mehiläistarhaajia.

Suomessa on noin 70 000 mehiläispesää, joista huolehtii reilut 3 000 mehiläistarhaajaa, kertoo SML. Jokaisessa pesässä elää kuningatar ja 10 000–60 000 työmehiläistä.

Viime vuoden hunajasato oli 3,1 miljoonaa kiloa.

Tarhamehiläiset ovat yhdyskuntahyönteisiä, mikä on niiden suuri valtti yksin ahertaviin luonnonvaraisiin pölyttäjiin verrattuna.

Ensinnäkin mehiläisiä on kätevä siirtää pesissään paikasta toiseen

"Mehiläisillä on ainutlaatuinen tanssikieli, jonka ansiosta suuri määrä työläisiä suuntaa töihin saman kasvuston pariin”, kertoo SML:n tutkimusasiantuntija Eeva-Liisa Korpela tiedotteessa.

Mehiläisiä on mahdollisuus saada töihin omille viljelyksilleen ja puutarhaansa SML:n ylläpitämän viljelijöille maksullisen pölytyspalvelun kautta.

Tarhaaja siirtää mehiläispesiään haluttuun paikkaan, huolehtii niistä ja korjaa hunajasadon. Viljelijä tai tarhuri puolestaan saa entistä paremman ja laadukkaamman sadon.

Kotipuutarhurit voivat helposti houkutella pölyttäjiä laittamalla tarjolle hyönteishotelleja ja suosimalla pölyttäjille ravintoa tarjoavia kasveja.

Tänä vuonna maailman mehiläispäivänä ei voida juuri järjestää tapahtumia, SML muistuttaa.

Netissä voi kuitenkin tutustua mehiläishoitajan arkeen Laura Tiittasen mukana Facebook live -lähetyksessä osoitteessa @farmertobee.

Lue myös:

Ministeriö kannustaa suomalaisia hotellinomistajiksi – Pihojen ja luonnon hyönteishotellit ehkäisevät ruokakriisiä

Vuoden 2020 mehiläistarhaajia ovat Jorma ja Tiina Sahinaho Saarijärveltä

Lue lisää

Luonnon köyhtyminen voidaan pysäyttää

Hunajalla houkuttelu on karhunpalvelus

Karhut ovat rosvonneet ensimmäiset mehiläispesät – vahinkoriskin suhteen tarhaajat ovat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea

Ministeriö kannustaa suomalaisia hotellinomistajiksi – Pihojen ja luonnon hyönteishotellit ehkäisevät ruokakriisiä