Helpotus monelle tilalle: Suomalaiset ryntäsivät maatiloille töihin – marjatiloilla onnistuneita rekrytointeja

Korona esti kesätyöt ravintoloissa, joten kokkiopiskelija Elmeri Rongas haki töihin marjatilalle Haminaan. Kuva: Kari Salonen

Kevät tietää hikeä, pöllyävää maata ja moottoreiden pörinää suomalaisilla tiloilla.

Työtä on monilla tiloilla enemmän kuin viljelijät ehtivät tehdä. Tarvitaan ylimääräisiä käsipareja – ja paljon.

EU:n ulkopuolelta saa tulla kevään ja alkukesän aikana töihin 4 500 ihmistä. Se ei täytä likikään kaikkea työvoiman tarvetta.

Onneksi suomalaiset ovat lähettäneet hakemuksia kausitöihin ahkerasti. Maatiloilla on koettu historiallinen tuhansien hakijoiden ryntäys.

Uusia kannusteita kausitöihin on leivottu hallituksessa saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla määräaikainen korotus työttömyysturvan suojaosaan. Myös työn vastaanottamista helpottavaa liikkuvuusavustusta muokataan kausityön tarpeisiin paremmin sopivaksi.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton puheenjohtaja Ismo Ruutiainen arvioi, että useimmat tilat ovat saaneet haalittua kausityövoimaa vähintäänkin tyydyttävästi, monet riittävästi.

"Kotimaisia työntekijöitä alkaa olla jo hyvin monilla marjatiloilla. Tietooni tulleet rekrytoinnit ovat olleet lähes poikkeuksetta onnistuneita. Aika moni kotimaisista on kuitenkin alkuperältään ulkomaalaisia. Kantaväestöäkin toki on, muun muassa eläkeläisiä ja koululaisia sekä jonkin verran lomautettuja ja työttömiä", Ruutiainen kertoo.

Osa töistä myös joustaa. Muun muassa istuksia tehdään nyt monin paikoin pidemmällä ajalla: "Pakasteina tulevia taimia voi pitää kylmävarastossa jopa viikkoja, jolloin pienempikin istutusporukka saa paljon aikaan."

Ruutiaisen mukaan on vielä aikaista arvioida, paljonko tilanne vaikuttaa marjasatoihin. Osalla tiloista vanhimpia kasvustoja jätetään hoitamatta tai poimimatta.

Suurin tarve kausityövoimalle on mansikan sadonkorjuun aikaan. Suuret viljelykeskittymät kaukana isoista taajamista ovat työvoiman saatavuuden kannalta suurimmissa ongelmissa. Taajamien lähellä sijaitsevat tilat voivat tarjota asiakkaille enemmän itsepoimintaa.

Suomen suurimmalla hernetilalla Tuusulassa kevät on ollut epävarma työntekijöiden suhteen, kertoo Tammilehdon hernetilan emäntä Eija Tammilehto. Tila rekrytoi työntekijöitä ahkerasti eri kanavia pitkin. Eniten väkeä tarvitaan sadonkorjuutöissä.

"Harva pystyy sitoutumaan pitkäksi aikaa. Tällaisessa systeemissä ei pystytä siihen, että jatkuvasti palkattaisiin uusia."

Osalle ummikoista työn rankkuus voi tulla yllätyksenä. Kausityö on fyysistä, monissa työnhakuilmoituksissa muistutetaan.

Englannissa parsatilallinen palkkasi sadonkorjuuseen 50 brittiä, joille työ oli ennestään tuntematonta. Tavallisesti tila käytti romanialaista kausityövoimaa.

Jäljelle jäi lopulta vain kuusi työntekijää. Dailymailin haastattelema viljelijä kuvailee tilannetta "painajaismaiseksi." Päätetyöhön tottuneille pellolla raataminen päivästä toiseen osoittautui liian raskaaksi, hän arveli.

Mutta kuinka haastavaa työ todella on?

MT:n toimittaja lähti ottamaan siitä selvää marjatilalle Haminaan.