Lammastilojen määrä laskussa – suurilla ja pohjanmaalaisilla tiloilla vähiten jatkamishaluja vuoden 2025 jälkeen - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Lammastilojen määrä laskussa – suurilla ja pohjanmaalaisilla tiloilla vähiten jatkamishaluja vuoden 2025 jälkeen

Jatkavat lampurit aikovat ottaa tiloilleen entistä enemmän uuhia ja lisätä lihan suoramyyntiä.
Kimmo Haimi
Lammastilojen määrä vähenee tulevaisuudessa. Kuvituskuva.

Lammastilojen määrän arvioidaan vähenevän Suomessa tulevan seitsemän vuoden aikana.

Vuoteen 2027 saakka aikoo jatkaa 59 prosenttia lampureista. Lopettamista vuoden 2025 jälkeen harkitsevista tiloista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla ja on suuria tiloja, joilla on yli 100 uuhta.

Koko Suomen uuhimäärän arvioidaan pienenevän 12 prosenttia nykyisestä 65 000 uuhesta. Luvussa on huomioitu lähivuosina aloittavien noin 70 tilan eläinmäärä.

Lampurit arvioivat näin kyselyssä, jonka toteutti Kantar TNS Agri. Tulokset julkaistiin Maatalouden kehitysnäkymät 2020–2027 -raportissa.

Raporttia varten kerättiin aineistoa kyselytutkimuksella. Kyselyyn vastasi tammi–helmikuussa 142 lammastilaa, eli 16 prosenttia suomalaisista lammastiloista. Kaikilla kyselyyn vastanneista tiloista oli yli kymmenen uuhta.

Kyselyn perusteella tulevaisuudessa jatkavat lammastilat aikovat lisätä tilansa uuhimäärää keskimäärin neljänneksellä. Nykyisin yhdellä tilalla on keskimäärin 73 uuhta, mutta vuonna 2027 luku olisi 92.

Pienimmät lammastilat löytyvät tällä hetkellä Itä-Suomesta ja suurimmat Pohjanmaalta sekä Pohjois-Suomesta.

Uuhien määrä kasvaa voimakkaimmin Etelä-Suomessa, jossa arvioidaan olevan seitsemän vuoden kuluttua 122 uuhta tilaa kohden, mikä on puolet enemmän kuin tänä vuonna.

Etelä-Suomi lähestyy uuhien kokonaismäärässä Suomen suurinta lammastuotantoaluetta Lounais-Suomea, muttei kuitenkaan ohita sitä.

Heta-Linnea Kovanen

Karitsanlihantuotantoon erikoistuminen on edelleen yleisintä: 79 prosenttia tiloista kertoi sen kuvaavan parhaiten tilan tuotantoa. Osuus on kuitenkin pienentynyt hieman, sillä vuoden 2018 kyselyssä karitsanlihan tuotantoon oli erikoistunut 87 prosenttia.

Maiseman- ja perinnebiotooppien hoitoon keskittyneiden tilojen osuus vuonna 2020 on 51 prosenttia, mikä on lähes kymmenyksen enemmän kuin vuonna 2018.

Valtaosa maiseman- ja perinnebiotooppien hoitoon erikoistuneista tiloista sijaitsee Itä-Suomessa.

Villan ja taljojen tuotantoon sekä jatkojalostukseen on erikoistunut noin 23 prosenttia tiloista. Osuus on pysynyt ennallaan viime vuosina.

Pieni osa, neljä prosenttia, tiloista kertoo erikoistuneensa jalostukseen tai siitoseläinkauppaan.

Heta-Linnea Kovanen

Neljä viidestä tilasta teurastuttaa lampaansa pienteurastamoissa, mutta tilalla lampaansa teurastavien osuus nousi tämän vuoden kyselyssä kahdeksasta yhteentoista prosenttiin.

Suoramyyntiä harjoittaa 64 prosenttia lammastiloista, mikä on enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Lammastilat myyvät tuotteitaan itse huomattavasti yleisemmin kuin muut kotieläin- tai kasvintuotantotilat.

Tulevina vuosina lammastilalliset aikovat lisätä suoramyyntiä reko-renkaille, muille ruokapiireille ja suurtalouskeittiöille.

Tällä hetkellä neljännes lammastiloista on luomussa. Luomutilat aikovat jatkaa tuotantoa ja lisätä uuhimäärää lähivuosina todennäköisemmin kuin lammastilat keskimäärin.

Luomu-uuhien määrä suurenee kyselyn perusteella viidenneksen vuoteen 2027 mennessä, joten luomu-uuhia voi olla tulevaisuudessa yli puolet koko Suomen uuhista.

Tällä hetkellä 23 prosenttia tuottajista on kiinnostunut siirtymään luomuun. Kiinnostus on kuitenkin pienentynyt vuodesta 2018 viidenneksellä.

Eniten luomusta kiinnostuneita ovat pienet, 11–20 uuhen tilat ja itäsuomalaiset tilat. Vähiten kiinnostusta löytyy yli 100 uuden tiloilta ja Pohjanmaalta.

Luomu kiinnostaa lammastuottajia enemmän verrattuna muihin kotieläintuotannon tuotantosuuntiin.

Lue lisää:

Kaikki siipikarjanlihantuottajat aikovat jatkaa tuotantoaan

Yli puolet sikalaa pitävistä aikoo jatkaa vuonna 2027

Yli sadan hehtaarin tiloilla on puolet Suomen pelloista seitsemän vuoden päästä

Naudanlihasektorilla investointihaluja, vasikkapula rajoittaa mahdollisuuksia

Lue lisää

Kysely: Kuusi kymmenestä ei aio ikinä ostaa uutta autoa – enemmistö ei luota nykyautojen tekniikkaan

Perinteinen unelma pitää pintansa – jopa 70 prosenttia nuorista haaveilee omakotitalosta, paljastaa kysely

Annika Saarikko sekä kaikkien suomalaisten että keskustaa äänestävien ykkösehdokas keskustan puheenjohtajaksi

Kysely paljastaa: Kävelijät haluavat kuulla tämän äänen ennen kuin polkupyörä ajaa kohdalle