Maatalous

Yli puolet sikalaa pitävistä aikoo jatkaa vuonna 2027

Epävarmuus tulevaisuudesta on kasvanut ja näkymät ovat aavistuksen synkempiä kuin kaksi vuotta sitten, mutta investointihalujakin on. Tuotanto saattaa säilyä ennallaan.
Johannes Tervo
Yli puolet sikoja kasvattavista arvioi jatkavansa vuonna 2027. Tilakoko kasvaa nopeasti ja tuotanto tehostuu niin, että teurasmäärä ei juuri vähene.

Sikatilojen arviot tilansa kannattavuudesta ja lähiajan näkymistä ovat heikompia kuin kaksi vuotta sitten. Alan rakennekehityksen odotetaan etenevän nopeasti lähivuosina. Noin puolet vuodenvaihteen noin 900 sikalasta on edelleen tuotannossa vuonna 2027.

Sianlihantuottajien ja -tuotannon kehitysnäkymiä selvitettiin tammi–helmikuussa osana Kantarin koko maatalouden rakennekehitystä luotaavaa kyselyä. Mukana on yli viidesosa sikaloista, 209 tilaa.

Sikalat seuraavat tuotos- ja talouslukuja muita tuotantosuuntia aktiivisemmin.

Myös tilan yhtiöittäminen kiehtoo. Nyt yhtiönä toimii joka kymmenes sikala ja seitsemän vuoden päästä jo useampi kuin joka neljäs.

Viljelijöiden oman arvion mukaan sikaloiden määrä puolittuu 450 sikalaan vuoteen 2027 mennessä ja luopumistahti näyttää kiihtyvän kauden loppua kohti.

Luopumistahti loivenee ensin 6–7 prosenttiin vuodessa mutta kiihtyy kauden lopulla vuosina 2025–2027, jolloin luopuvien määrä kasvaisi 13 prosenttiin vuodessa.

Maatalouden rakennekehitys jatkuu kiivaana ja iskee tuotanto­suunnista voimakkaimmin sikatalouteen. Samalla yksikkökoot kasvavat nopeasti. Keskiverto sikalassa on seitsemän vuoden päästä 310 emakkoa ja 1 810 lihasikaa, nyt 174 ja 900.

Seitsemän vuoden päästä 60 prosenttia emakoista on yli 600 emakon tiloilla ja alle sadan emakon sikalat lähes häviävät.

Vastausten perusteella ra­kennekehitys etenee eri tahtia alan sisällä. Lähivuosina luopumista miettiviä on etenkin lihasikaloissa, kun porsas- ja yhdistelmäsikaloissa luopumisaalto osuu vuosikymmenen puoli­väliin ja siitä eteenpäin.

Sianlihan näkymät arvioidaan synkemmiksi kuin edellisessä tutkimuksessa kaksi vuotta sitten, mutta laajentamishalut ovat pysyneet ennallaan. Peruskorjauksia mietitään jopa enemmän kuin kevättalvella 2018.

Laajentaminen näyttää painottuvan porsas- ja yhdistelmäsikaloihin, ei niinkään lihasikaloihin. Investoinnin toteutuminen riippuu ratkaisevasti siitä, myönnetäänkö hankkeeseen investointitukea.

Porsassikaloiden investointiaikeet ovat tavanomaisia verrattuna muihin tuotantosuuntiin, mutta lihasikalan omistajat pitävät perää. Kolme lihasikalaa neljästä aikoo jatkaa nykyrakenteella, kun toisessa ääripäässä olevilla broileritiloilla jokainen suunnittelee investointeja.

Suurimmat investoinnin esteet liittyvät kannattavuuteen ja epävarmuuteen tulevasta. Myös ikä ja jatkajan puute sekä vaikeudet saada lisäpeltoa mainittiin vastauksissa. Ympäristöasiat ja lupabyrokratia arveluttavat vain harvoja.

Sianlihan tuotanto ei vähene, vaikka sikaloita ja sikapaikkoja on käytössä vähemmän kuin ennen. Tuotanto tehostuu samaa tahtia, kun porsas- ja lihasikapaikkoja häviää alalta.

Vastaajat arvioivat vieroitettujen porsaiden määrän kasvavan 0,2–0,3 porsaalla emakkoa kohti vuosittain. Vuonna 2027 emakkoa kohti syntyisi siis kaksi porsasta enemmän kuin nyt eli 28 porsasta vuodessa.

Teuraaksi saadaan 23 lihasikaa emakkoa kohti vuosikymmenen puolivälin jälkeen.

Tehokkuuserot kasvavat ja suurissa yksiköissä porsasmäärät ovat selvästi pieniä sikaloita korkeampia.

Kysely lähetettiin myös verkostosikaloille, joissa vieroitettuja porsaita on kuusi enemmän emakkoa kohti kuin perinteisissä sikaloissa.

Tutkimuksessa ei oteta kantaa siihen, miten sianlihan kulutus kehittyy tulevina vuosina, mutta lihapulasta ei pitäisi olla huolta.

Jos investoinnit toteutuvat viljelijöiden omien arvioiden mukaisesti ja porsastuotos nousee suunnitellusti, sianlihan tuotanto voisi emakkomäärän perusteella pysyä 170–180 miljoonassa kilossa.

Kantar arvioi tuotannon voivan jopa kasvaa viime vuoden 171 miljoonasta kilosta lähes 180 miljoonaan kiloon vuonna 2025.

Sen jälkeen tuotanto alkaa supistua hiljalleen, vaikka etenkin porsassikaloita jää pois hurjaa tahtia. Joka kahdeksas porsassikala jättää leikin sikseen vuosittain, jos viljelijöiden omat arviot toteutuvat.

Sikojen pidosta luopuvat eivät kuitenkaan jätä maataloutta. Seitsemän viljelijää kahdeksasta arveli jatkavansa, vaikka siat lähtevät. Luopujat eivät ole sanottavasti vanhempia kuin jatkavat, keskimäärin 51-vuotiaita.

Lue lisää

EU:n sianlihamarkkinat kriisiytymässä koronan ja ASF:n takia

Eurooppa painii yhä pahenevan sikakriisin alla, ja hinnat laskevat

Vaatimusten pitää näkyä myös hinnassa

MT-kysely: Eläinten hyvinvoinnista ollaan valmiita maksamaan – joka toinen pulittaisi kaupassa kymmenen prosentin lisähinnan