1 500 hehtaarin luomuviljelijä Niko Ahlqvist ei palaisi entiseen: Luomu selkeytti kuvioita ja vähensi stressiä - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

1 500 hehtaarin luomuviljelijä Niko Ahlqvist ei palaisi entiseen: Luomu selkeytti kuvioita ja vähensi stressiä

Rikkakasvien kanssa pärjääminen mietitytti ennakkoon eniten. "Osalla lohkoista on pärjätty hyvin, osalla ei."
Jaana Kankaanpää
Luomuviljasta tuntuu olevan ylitarjontaa, Niko Ahlqvist sanoo.

"En todellakaan vaihtaisi takaisin", vakuuttaa Suomen suurinta pinta-alaa viljelevä vihtiläinen Niko Ahlqvist. Hän päätti luomuun siirtymisestä vuonna 2017.

Tehokkaan tuotannon puolestapuhujana tunnetun Ahlqvistin päätös yllätti aikanaan monet. Olihan hän todennut esimerkiksi, että "hömppäheinien" tuet pitäisi lopettaa.

Nyt nurmi on hänelle tapa ladata peltoa kasvukuntoon.

Tänä vuonna Ahlqvistillä on viljelyssä 500 hehtaaria palkoina myytävää hernettä, 500 hehtaaria ruista ja 500 hehtaaria apilanurmea.

Ahlqvistille yksi tärkeimmistä luomuun siirtymisen syistä oli tavanomaisen viljanviljelyn huono kannattavuus. Kun hän teki luomusitoumuksen, esimerkiksi tavanomaisen suurimokauran hinta liikkui 140 eurossa tonnilta, vastaavan luomukauran 380–390 eurossa.

Hintaero on sen jälkeen kaventunut tuntuvasti. Viime vuonna luomukauran hinta laski 100 euroa tonnilta, Ahlqvist muistelee.

Luomuviljasta tuntuu nyt hänen mukaansa olevan ylitarjontaa. Luomuherneenkään markkina ei vedä odotetusti.

"Tälle keväälle lanseerasimme 700 gramman luomuherneenpalkopakkauksen. Sitä on kovasti yritetty markkinoida. Kyllä se menee, mutta ei kiljuen."

"Kauppaliikkeet puhuvat luomusta paljon, mutta markkinointiin ja esillepanoon ei satsata riittävästi. Odotetaan, että luomulla on tietty asiakaskunta, joka hakee sen vaikka hyllyn alaosasta."

Silti Ahlqvist on valintaansa tyytyväinen. "Vaikka markkina ei ole ennallaan, tuottaminen on kivaa. Tämä on selkeyttänyt meidän kuvioita paljon."

Ennen luomuaikaa hän osti esimerkiksi lannoitteita vähintään 500 tonnia, joskus jopa miljoona kiloa vuodessa.

Nyt lannoitteita ei ole käytetty neljään vuoteen ollenkaan. Typensidonnasta huolehtivat herne ja apila. Muita ravinteita on viljavuustutkimuksen mukaan toistaiseksi ollut maassa aivan riittävästi.

Lannoitekulujen lisäksi säästytään niiden kuljettelulta. "Meilläkin on pitkät siirtymät pellolta toiselle, ja siirrettävät määrät olivat suuria."

Viljan kuivauskustannukset ovat pienentyneet ja torjunta-ainekulut jääneet kokonaan pois, samoin lukemattomien kesäöiden viettäminen ruiskutustraktorin hytissä.

Mikä tärkeintä, stressi väheni, Ahlqvist toteaa. "Totta kai säiden armoilla ollaan edelleen, mutta enää ei tarvitse jännittää, että keväällä peltoon satsatut kalliit tuotantopanokset menevät hukkaan sään oikuttelun takia."

Jaana Kankaanpää
Niko Ahlqvistin pelloilla on tänä vuonna ainoastaan syyskylvöisiä kasveja, muun muassa ruista.

Rikkakasvien kanssa pärjääminen mietitytti Ahlqvistia eniten kolme vuotta sitten.

Osalla lohkoista on pärjätty hyvin, osalla ei, hän toteaa.

Varsinkin herneellä kevätkyntö on todettu toimivaksi ratkaisuksi. "Kun kylvö sen jälkeen tehdään oikeaan aikaan, tulos on hyvä."

Rukiilla siemenmäärää on lisätty, jotta pelto saadaan nopeasti umpeen eikä rikoille jää tilaa.

Ruis sopii Ahlqvistin viljelykiertoon hyvin. Herne on sille hyvä esikasvi – ruis pystyy käyttämään sen jättämän typen tehokkaasti.

"Rukiin keskisato on ollut 2 500–3 500 kiloa. Se on ihan ookoo ilman lannoitusta, ja sato on varmempi kuin tavanomaisessa tuotannossa."

Ahlqvist ei kylvänyt tänä vuonna lainkaan kevätviljoja.

Niitä varten on yleensä äestetty maa aikaisin, jotta rikkakasvit lähtisivät kasvuun. Toinen äestys on tehty juuri ennen kylvöä.

"Nyt vapusta eteenpäin oli parin viikon kylmä jakso. Rikatkaan eivät lähteneet kasvuun, vaan pellot olivat lähes kuukauden paljaina. Oli selvää, että kun lämpöä ja vettä tulisi, rikat röyhähtäisivät kasvuun."

Kun Ahlqvist vielä kyseli markkinoista isoilta luomuostajilta ja sai nihkeitä vastauksia, hän päätti kylvää nurmea. "Ajattelin, etten tuota väkisin."

Negatiivisia asioita Ahlqvist ei juuri luomusta löydä.

"Byrokratia on kyllä tosi tarkkaa ja tiukkaa. Se oli tiedossa ja sen kanssa on pärjätty, mutta voisi sitä kyllä joissakin asioissa loiventaa."

Ahlqvist myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

"Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla."

Lue myös:

"Kyllä tämä alkaa olla Suomen mittakaavassa aika maksimi", Suomen suurimmalla maatilalla pyörivät isot koneet

"On tyhmää tuottaa sellaista, mitä joutuu väkisin myymään"

"Luomukurssi tai konkurssi" – luomuun siirtyvälle Niko Ahlqvistille sataa tukea verkossa

Suomen suurimman tilan isäntä keskittyy tuottavaan viljelyyn, ei "hömppäheinien" tuottamiseen

Jaana Kankaanpää
Niko Ahlqvistin mukaan luomuun siirtyminen näkyy muun muassa vähentyneenä liikenteenä pelloille. Lannoitteiden siirtely oli aiemmin suuri urakka.

Lue lisää

Sipulinviljelijä näkee EU:n Green Dealissa mahdollisuuden erottua

Lahden tiukka kouluruokabudjetti sitoo keittiöiden kädet: "Näistä asioista ei ole keskusteltu riittävän korkealla tasolla"

Luomuviljan hinta elää herkästi sadon mukaan – asiantuntija: "pitkän ajan perspektiivillä hinnoissa ei ole isoa valittamista"

Suurin osa tuottajista tyytyväisiä luomukorvauksen 30 prosentin myyntikasvivaatimukseen