Maatalous

Markkinakatsaus: Kananmunien kulutus rikkoo aiemmat ennätykset, hinta pysynyt ennallaan

Koronarajoitukset muuttivat lihan kulutusta kotimaisemmaksi ja jauhelihavaltaisemmaksi.
Jukka Pasonen
Kananmunien kulutus on nousutrendillä.

Kananmunien kulutus on ollut kasvussa vuoden alusta lähtien ja poikkeuksellinen koronakevät siivitti kuorimunien kulutuksen reippaaseen nousuun, kertoo Kantar TNS Agri kananmunamarkkinakatsauksessaan.

Kananmunien kulutuksen ennustetaan nousevan tänä vuonna 12,2 kiloon per henkilö, mikä ylittäisi tähän mennessä toteutuneet vuosikulutusmäärät Suomessa. Määrä on edelleen alle EU-maiden keskikulutuksen.

Vuonna 2017 kananmunia kulutettiin jo 12,1 kiloa henkilöä kohti, mutta 2018 ja 2019 kulutus painui alle 12 kilon. 10 kilon kulutus rikkoutui ensimmäisen kerran vuonna 2011.

Tänä vuonna kuorimunien kulutuksen ennakoidaan kasvavan neljä prosenttia viime vuodesta ja kokonaiskulutuksen 2–3 prosenttia.

Tammi–kesäkuussa kuorimunien kulutuksen kasvu oli jo lähes kuusi prosenttia, joka tarkoittaa 1,5 miljoonaa lisäkiloa kulutukseen.

Syksyllä kulutuksen kasvu on maltillisempaa, paitsi jos kansa passitetaan uudestaan pääosin kotioloihin, Kantar TNS Agrissa arvioidaan.

Vienti on ollut koko vuoden selvästi pienempää, sillä munia ei ole juurikaan vientiin riittänyt. Myös tuonti on ollut viime vuotta maltillisempaa, Kantar TNS Agri kertoo.

Koronarajoitusten aikana kotioloissa suomalaisille maistuivat aiempaa enemmän perinteiset peruselintarvikkeet, kuten jauheliha, kypsytetty juusto, broileri sekä kananmunat.

Kananmunia tuotettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla puoli miljoonaa kiloa edellisvuotta vähemmän. Kaikkiaan munia tuotettiin tammi–kesäkuussa 37,6 miljoonaa kiloa.

Etenkin virikehäkkimunien tuotanto laski, sillä niitä tuotettiin 1,6 miljoonaa kiloa vähemmän. Lattiamunien tuotanto vastaavasti kasvoi 800 tonnilla.

Vuoden toisella puoliskolla kanamäärät ovat jonkin verran edellisvuotta suuremmat ja tuotannon ennakoidaan hiukan kasvavan. Kokonaistuotanto vuodelle 2020 näyttää Kantar TNS Agrin mukaan tällä hetkellä päätyvän lähelle edellisvuoden tasoa.

Ensi vuosi aloitetaan hieman kuluvaa vuotta alhaisemmilla kanamäärillä.

Tuotannon pysyessä ennallaan ja kulutuksen kasvaessa reippaasti, tulee kananmunien omavaraisuusaste tänä vuonna laskemaan muutamalla prosentilla 113 prosentin tietämille.

Tuottajahinta oli alkuvuodesta reippaasti vuoden takaista matalampi kaikissa tuotantomuodoissa.

Kesäkuussa lattiamunista maksettiin sentin kilolta viime vuoden kesää enemmän ja luomumunista kolme senttiä. Myös virikemunien hinta nousi, saavuttaen 2019 kesän tason.

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat nousivat viime vuoden toukokuusta vuodessa 2,5 prosenttia, samaan aikaan kananmunien kuluttajahinta pysyi ennallaan.

Myös lihan kulutuksessa korona-aika on näkynyt.

Kantar TNS Agrin keräämien tietojen mukaan jauhelihan valta-asema on vahvistunut entisestään tänä vuonna.

Samoin makkara maistuu ja leikkeleiden myynti on kasvanut. On syöty enemmän kotona ja valttina on ollut helppous ja käytännöllisyys.

Edullisemmat lihanosat käyvät yhä paremmin kaupaksi, kun taas lihan arvo-osien kauppa on jonkin verran kärsinyt taloustilanteen heikennyttyä ja kodin ulkopuolisen ruokailun puuttuessa.

Lihan kulutuksessa näyttää siis käyneen juuri niin, miten useat tahot ennustivat, kun koronarajoitukset kevättalvella alkoivat.

Kotimaisen lihan suosio on kasvanut kaikissa lihalajeissa ja kotimaisuusaste on noussut 83 prosenttiin.

Lihan tuonti väheni tammi–huhtikuussa 14 prosenttia eli lähes 4 miljoonaa kiloa luulliseksi lihaksi muunnettuna. Kesäkuun loppuun mennessä lihaa oli tuotu tänä vuonna 34,6 miljoonaa kiloa.

Vienti kasvoi 11 prosenttia tammi–huhtikuussa, mutta kasvu jatkui vain maaliskuuhun saakka.

Tammi–toukokuussa lihan tuotanto kasvoi reilun prosentin, pääosin teuraspainojen lisäyksestä johtuen.

Kantar TNS Agrin saamien tietojen mukaan lihan kokonaismyynnin kehitys on ollut lievässä kasvussa, joten ruokakauppojen lihan myynnin kasvu näyttää paikanneen Horeca-sektorin jättämän aukon.

Lihan ja lihatuotteiden keskihinta kaupoissa oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa kaksi prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten.

Sianlihan tuottajahinta nousi kolme prosenttia tammi–toukokuussa. Naudan keskihinta pysyi liki ennallaan: lehmän hinta nousi ja sonnin aleni. Broilerin hinta laski kolme prosenttia ja karitsan hinta nousi yhden prosentin.

Lue lisää

Markkinakatsaus: Leipävehnän hinta kotimaassa 190 euroon, viljapörssissä nousu tasoittui

Markkinakatsaus: Viljapörssin ralli kiihtyi, kotimaassa vedettiin viime viikolla henkeä

Viljamarkkinoilla oireita uudesta hintarallista kuivuuden takia

Ilmastotietoisuus suosii kotimaista