Maanparannuskuitu vähentää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta – viljelijä satsaa mielellään vesiensuojeluun mutta viljanhinta ratkaisee, onko siihen varaa - Maatalous - Maaseudun Tulevaisuus
Maatalous

Maanparannuskuitu vähentää ravinteiden huuhtoutumista pelloilta – viljelijä satsaa mielellään vesiensuojeluun mutta viljanhinta ratkaisee, onko siihen varaa

Peltojen ravinnehuuhtoumien määrän vähentämiseen tarvitaan keinoja, koska leudot, roudattomat ja sateiset talvet yleistyvät.
Sanne Katainen
Maanparannuskuitua tehdään kompostoimalla metsäteollisuuden jätelietettä. Kompostia tutkimassa kuitua valmistavan Soilfoodin johtaja Sampo Järnefelt (vas), Rautakorven tilan isäntä Janne Laakso ja Luken erikoistutkija Kimmo Rasa.

Syyskuun sade pieksi Tuusulassa Noormarkinojan pientareella seisovaa väkeä viime tiistaina. On kuin luonto olisi näyttänyt, millaisissa oloissa ravinteet ja maa-aines valuvat pelloilta vesistöön, tässä tapauksessa Tuusulanjärveen ja Rusutjärveen.

Vaikka tilanne on vetinen, sille on mahdollista tehdä jotain. Vesistöjen valuma-alueilla sijaitseville pelloille voidaan levittää maanparannuskuitua. Sitä saadaan kompostoimalla metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää kuitulietettä.

Tämä puolestaan parantaa muokattavuutta, pieneliötoimintaa ja kuivuuden sietoa. Toisin sanoen pellon kunto ja vesitalous kohenevat, mikä vähentää eroosiota ja fosforikuormaa.

Noormarkinojalle kokoonnuttiin Kuitu-hankkeen pellonpiennartilaisuuteen.

Kuitua koordinoivan Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Kimmo Rasa kertoi, että aiempien hankkeiden yhteydessä otettiin maanäytteitä Jokioisten koekentiltä.

Näytteitä sadetettiin runsaasti. Jo silmämääräisesti näki, että kuitukäsitellyistä näytteistä läpi valunut vesi oli kirkkaampaa kuin käsittelemättömistä tullut, Rasa kertoi.

Nyt hanke on edennyt Jokioisten kuitukokeista niin pitkälle, että tänä kasvukautena ravinnekuitua on levitetty ja levitetään Noormarkinojan valuma-alueen pelloille.

Mukana on kahdeksan viljelijää ja 80 hehtaaria peltoa, kertoi ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen Keski-­Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Tähän mennessä kuitukäsittelyn on saanut 12,5 hehtaaria nurmia. Levitysmäärä on 40 tonnia hehtaarille.

Viljapellot odottavat sadonkorjuuta. Toive on, että sänkipelloille päästäisiin vielä tänä syksynä levittämään kuitua.

Palataan Noormarkinojan pientareelle, jonne on asennettu veden ravinnepitoisuutta mittaavat anturit. Niiden seuraaminen on Kuitu-hankkeessa mukana olevan Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojelu­yhdistyksen vastuulla.

Anturit mittaavat tilannetta jatkuvasti, kun pelkistä vesinäytteistä saadaan tieto vain näytteenottohetken tilanteesta, selittää tutkija Pasi Valkama vesiensuojeluyhdistyksestä.

Kuidun vaikutuksia Noormarkinojan veden laatuun seurataan syyskuusta lähtien, kun kuitua saadaan levitettyä valuma-alueen pelloille.

Noormarkinojan tilannetta verrataan Flinkinojan valuma-alueeseen, jolle kuitua ei levitetä.

Rautakorpi on yksi kahdeksasta Kuitu-hankkeessa mukana olevista tiloista, joiden pelloille levitetään maanparannuskuitua.

Lähes kaikki Rautakorven pellot sijaitsevat Noormarkinojan valuma-alueella.

Kuitua on tarkoitus levittää 25 hehtaarille, kertoo tilan isäntä Janne Laakso. Hän odottaa satojen paranevan, koska käsittely edistää ravinteiden kulkeutumista kasvien käyttöön ja vähentää valumia.

Kuitua siis levitetään 40 tonnia hehtaarille. Kuinka paljon Laakso on valmis tästä määrästä maksamaan? ”Vaikea arvioida, riippuu viljan hinnasta. Jos se on alhaalla, kuten nyt, panostuksia on mietittävä tarkkaan.”

Tilalla noudatetaan kiertoviljelyn periaatteita. Nyt vuorossa on vehnää ja kauraa. Vuodesta riippuen viljellään myös ruista, ohraa, rypsiä ja rapsia.

Maanparannuskuitua valmistetaan kompostoimalla metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää kuitulietettä. Pellolle levitetty komposti haisee.

Ohikulkijat ovat Laakson mukaan kyselleet, mistä on kyse. Virallisia valituksia ei ole tullut, kertoo puolestaan ympäristösuunnittelija Janne Heikkinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Maanparannuskuitua levitetään tavallisella kuivalannan levityskalustolla, kertoo kuitua valmistavan Soilfoodin johtaja Sampo Järnefelt.

Pellot on ajateltu käsiteltävän kuidulla kerran viljelykierrossa.

Tuotetta ei kannata levittää juuri ennen satokasvin kylvöä, koska kuidut kuluttavat hajoamisensa alkaessa maasta runsaasti happea ja typpeä. Varoaika on parisen viikkoa.

Järnefelt kertoi yhtiön valmistamista tuotteista Rautakorven tilalta viime tiistaina pidetyssä pellonpiennartilaisuudessa.

Järnefelt ei kertonut, minkä metsäteollisuuden yritysten kanssa Soil Food tekee yhteistyötä. Niin ikään yhteistyön euromääriä ei paljastettu, mutta Järnefeltin mukaan toiminta on metsäteollisuudelle kannattavaa.

Pellonpiennartilaisuuden osallistujia mietitytti maanparannuskuidun mahdollisesti sisältämät raskasmetallijäämät, erityisesti kadmium.

Jäämille on olemassa viranomaisten asettamat raja-arvot, Järnefelt kertoi. Soilfood ottaa tuotteistaan jatkuvasti näytteitä. Niiden raskasmetalli­pitoisuudet ovat jääneet kauas enimmäismääristä, johtaja vakuuttaa.

Luken koordinoiman Kuitu – Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona -hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista. Tekeillä on tutkimukseen perustuva arvio maanparannuskuiduilla saavutettavasta alueellisesta ja valtakunnallisesta vesiensuojeluhyödystä.

Tavoitteena on myös parantaa Tuusulanjärven tilaa.

Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelma.

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys vastaa hankkeeseen liittyvistä vesistöseurannoista. Hankkeen ja viljelijöiden välisenä yhdyshenkilönä toimii Janne Heikkinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja: www.luke.fi/kuitu

Uutista korjattu 14.9 klo 8:37:

Kuidun vaikutuksia Noormarkinojan veden laatuun seurataan tästä syksystä lähtein, kun kuitua saadaan levitettyä valuma-alueen pelloille.

Pellot on ajateltu käsiteltävän kuidulla kerran viljelykierrossa.

Pellonpiennartilaisuuden osallistujia mietitytti maanparannuskuidun mahdollisesti sisältämät raskasmetallijäämät, erityisesti kadmium.

Lue myös:

Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman

Metsäteollisuuden jämät lisäävät elämää pellossa ja voivat sitoa hiiltä sekä ravinteita

Lue lisää

Itämeri, sinilevä ja syntipukki

Soilfood ja Viljelijän Berner yhteistyöhön – Soilfoodin kierrätysravinnekalkit valtakunnallisesti saataville

Tässä testissä reikäisiä alusvaatteita esitellään ylpeydellä: Kalsarihaaste näyttää, onko pellossasi elämää

Pellon käsittely maanparannuskuidulla puolittaa fosforivaluman