Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?
Tuoreen tutkimuksen mukaan maaseutukunnat loistavat niin tuottavuuskehityksessä kuin päästöjen vähentämisessä.
Pasilan kauppakeskusta rakennettiin 2019. Nyt kasvukeskukset menettävät elinvoimaansa. Kuva: Kari Salonen20.11.202505:30
Konsulttiyhtiö WSP Finland julkaisi tiistaina kiinnostavan tutkimuksen alueiden elinvoimasta Suomessa. Raportin pääviesti on, että pienet kaupungit ohittavat kasvukeskukset elinvoimassa. Esimerkiksi Porvoo ja Raisio ovat nousseet Espoon ja Helsingin ohi jakamaan elinvoimaisimpien kuntien kakkossijaa. Vahvassa vedossa ovat myös pohjoisen Suomen matkailukunnat.
Maaseutumaiset matkailukunnat ovat tutkimuksen mukaan ainoa ryhmä, jossa myös ulkomailla syntyneiden työllisyys on noussut. Työllisyysindikaattorit kuuluvat tuottavuuden mittareihin, joiden vertailussa ryhmä suorastaan loistaa.
Kymmenen eniten tuottavuuspisteitä saaneen kunnan joukossa on neljä pohjoista matkailukuntaa: Kittilä, Sotkamo, Inari ja Sodankylä. Mielenkiintoinen havainto on myös, että taloudellinen taantuma ei ole iskenyt maaseutukuntiin samalla voimalla kuin suuriin kaupunkeihin. Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys heikentävät elinvoimaa väestöään kasvattavissa kaupungeissa.
Työttömyys ja lapsiperheiden köyhyys heikentävät elinvoimaa väestöään kasvattavissa kaupungeissa.
Kuntien suhtautuminen vihreään siirtymään on ollut vaihtelevaa. Ensimmäiset maaseutukunnat sitoutuivat hiilineutraaliuteen jo lähes 20 vuotta sitten. Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät vieläkään ole mukana. WSP:n tutkimuksen mukaan vihreät investoinnit ovat lisääntyneet useissa kunnissa, mutta suuret kaupungit eivät pärjää päästöjen vähentämisessä entiseen tapaan.
Kehitys on negatiivista lähes kaikissa ryhmissä, erityisesti suurten kaupunkien lähikunnissa. Keskimäärin päästöjään ovat vähentäneet selvästi vain pienet maalaiskunnat sekä maaseutumaiset matkailukunnat, kun päästökompensaatiota tuottavaa tuulivoimaa on rakennettu Pohjanmaalle, Savoon ja Kainuuseen. Kiinnostavaa on myös, että sähköautojen rekisteröinti hidastui erityisesti suurten kaupunkien sekä keskisuurten kaupunkien lähikunnissa.
Suomen surkeana jatkuva taloustilanne johtuu ennen muuta kansainvälisestä epävarmuudesta ja Petteri Orpon (kok.) hallituksen vääristä valinnoista. Taustalla vaikuttaa kuitenkin isompi kasvukeskuksien paisuttamiseen perustuva strategia. Huoltovarmuuden ja kestävän kehityksen kannalta se on ollut epäonnistunut alusta asti. Nyt alkaa olla selvää, että keskittäminen ei tuo edes luvattua taloudellista kasvua. Tuore raportti on tästä yksi todiste lisää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
