Maatalous

Kasviproteiinien markkinat kasvavat vauhdilla – suomalainen jalostus yritetään saada vauhtiin mukaan, avuksi hanke

Elintarvikkeeksi käytettyjen kasviproteiinien markkinat ovat kasvaneet noin seitsemän prosentin vuosivauhdilla, eikä tahti ainakaan hidastu.
Jaana Kankaanpää
Suomessa on niukasti teollisuutta, joka tuottaa kotimaisesta raaka-aineesta jalosteita elintarviketeollisuuden käyttöön. Kuvassa Suomen Viljavan härkäpavusta valmistamaa proteiinikonsentraattia.

Kasviproteiiniraaka-aineiden ja niistä valmistettujen kuluttajatuotteiden markkinoiden ennustetaan nousevan tänä vuonna 1,8 miljardiin euroon. Vuosittainen kasviproteiinimarkkinan kasvu on seitsemän prosentin luokkaa, eikä tahti ole lähivuosina ainakaan laskusuunnassa.

Kasviproteiinien kasvavaan kysyntään vastaava soveltava tutkimus ja liiketoiminta nähtiin myös valtioneuvoston teettämässä kestävän elvytyksen loppuraportissa suurena kasvumahdollisuutena.

”Kiinnostus kotimaisia kasviproteiinituotteita kohtaan kasvaa ja elintarviketeollisuus myös kehittää uusia tuotteita markkinoille jatkuvasti", toteaa maa ja metsätalousministeri Jari Leppä VTT:n tiedotteen mukaan.

Lepän mukaan Suomessa on tilausta yhteistyömallille, jossa kasvi- ja vaihtoehtoisten proteiinilähteiden tuotantoa ja jalostusta kehitetään pellolta pöytään.

"Tällä proteiiniklusterilla voimme luoda yhteistyössä kasvua alalle. Kasviproteiinituotteiden vientiä on myös potentiaalia kasvattaa merkittävästi.”

Yksi kasvun este on kotimaisen raaka-aineteollisuuden puuttuminen arvoketjusta alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden väliltä.

Jotta suomalainen tuotanto pysyisi mukana kilpailussa, maa- ja metsätalousministeriö, Vilja-alan yhteistyöryhmä Vyr ja VTT aloittavat sitä tukevan yhteishankkeen, joka on samalla osa hallitusohjelman mukaista ilmastoruokaohjelmaa.

Kasviproteiiniyhteistyön tarkoituksena on tuoda yhteen raaka-ainetuotannon, jalostavan ja valmistavan elintarviketeollisuuden sekä ruokapalveluiden ja kaupan alan toimijat.

Tavoitteena on kehittää toimintatapoja ja arvoketjuja, luoda uutta liiketoimintaa sekä mahdollistaa erityisesti kasviproteiinien mutta myös muiden vaihtoehtoisten proteiiniraaka-aineiden mahdollisimman laajan käyttö ruuaksi.

”Proteiiniklusterin tavoitteena on ymmärtää kansalliset tarpeet, ideoida uusia ratkaisuja ja muuttaa työn tulokset toiminnaksi. Haluamme parantaa kansallisen ruokajärjestelmän omavaraisuutta ja kasvattaa kansainvälistä liiketoimintaa”, Leppä perustelee.

Hanke käynnistyy marraskuun aikana työpajatoiminnalla. Sen avulla pyritään vauhdittamaan alan toimijoiden yhteistyötä ja luomaan selkeitä toimintamalleja.

MMM:n, Vyr:n ja VTT:n työhön ovat tervetulleita osallistumaan kaikki kasviproteiiniketjun kehittämisestä kiinnostuneet.

"Proteiiniklusterin perusta kehitetään yhdessä ketjun toimijoiden kanssa, jotta toiminta olisi tuottavaa, mielekästä ja lisäarvoa antavaa", tiedotteessa luvataan.

Lue lisää

Sähkömarkkinoiden puutteet pitää korjata

Härkäpapu pilkotaan arvo-osiin Kokemäellä – pavusta erotetulle proteiinijakeelle on kysyntää elintarviketeollisuudessa

Tiesitkö, että myös tutut viljat ruis, kaura ja ohra sisältävät kasviproteiinia ja vieläpä terveysvaikutteisia?

Ilmasta valmistetulle proteiinille elintarvikehyväksyntä ensi vuoden alussa? Tehdasinvestointiin 15 miljoonaa euroa – suurin sijoittaja kotimainen ruoka-alan peluri