Maatalous

Sopisiko aasi puolustamaan Suomessa karjaa susilta? Maailmalla pitkäkorvaisia laumanvartijoita käytetään laitumilla suojana koirapetoja vastaan

Monet aasit vihaavat luonnostaan koiraeläimiä, jos niiden päivittäisessä elinympäristössä ei koiria liiku, kertoo Suomen Aasiyhdistyksen aktiivi Kaisa Määttänen.
Sarie Van Rooyen
Aaseja käytetään monissa maissa laitumilla lampaiden turvana. Aasit kannattaa laittaa vahdittavien eläinten sekaan jo nuorina, neuvoo Modern farmer. Tottumaton aasi voi vahingoittaa esimerkiksi pieniä karitsoja.

Aasi juoksee hyeenan kiinni, nappaa sitä niskasta ja riepottaa.

Hurja video ei ole ainut aiheesta. Aaseja käytetään suojaamaan karjaa koirapedoilta eri puolilla maailmaa. Ne kulkevat samoilla laitumilla lampaiden, nautojen ja vuohien kanssa.

Aasin lempeä olemus voi hämätä. Aasit puolustavat reviiriään ja itseään pedoilta kipakasti. Niillä on tarkka kuulo ja laaja näkökenttä, mutta ne eivät ole hevosen tavoin säikkyjä.

Monet aasit vihaavat luonnostaan koiraeläimiä, jos niiden päivittäisessä elinympäristössä ei koiria liiku, kertoo Suomen Aasiyhdistyksen aktiivi Kaisa Määttänen. ”Aasit kuitenkin tottuvat ainakin perheen omiin koiriin eivätkä suhtaudu niihin aggressiivisesti.”

Paras laumanvartija-aasi onkin sellainen, jolla ei ole aiempaa kokemusta koirista.

Laumanvartijakoirat leimautuvat voimakkaasti vahdittavaan karjaan, mutta aasin laita on usein toisin.

Sitä kiinnostaa lähinnä oma ja jälkeläistensä turvallisuus, Määttänen sanoo. Aasin puolustusteho perustuu siihen, että se käyttäytyy yllättävästi: äänekäs ja hyökkäävä saalis ei ole monienkaan petojen mieleen.

Tänä vuonna Britannian The Times uutisoi, kuinka aaseja käytetään Ranskassa lampaiden suojana kasvavaa susipopulaatiota vastaan.

Ranskalaiset pitävät laitumilla karjan seassa kookkaita poitoun-aaseja, joiden ajatellaan olevan riittävän voimakas vastus isoillekin koirapedoille.

”Se on hyvin aggressiivinen koiraeläimiä kohtaan ja pystyy suojelemaan lampaita ja vuohia hyökkäyksiltä”, sanoo aasinkasvattaja Benoit Biteau The Timesin haastattelussa.

Laumanvartija-aaseiksi suositellaan yleisesti suurikokoi­sia eläimiä.

Suomessa yleistymään päin oleva, vain noin 85-senttiseksi kasvava miniaasi ei tehtävään sovellu missään maailmankolkassa, Määttänen painottaa.

Vahtiaaseja tapaa esimerkiksi Australiassa, Italiassa, Afrikassa ja Yhdysvalloissa.

Meillä Suomessa on noin 400 aasia.

Petoaidat ovat melko hintavia ja karjan vahtiminen syrjäisemmillä laitumilla hankalaa. Laumanvartijakoira ei kaikkiin tilanteisiin sovi. Miksei siis Suomessakin värvättäisi aaseja laitumille vartiointitehtäviin?

Aasit voisivat toimia Suomessakin karjanvahtina. Käytäntö olisi kuitenkin aaseille itselleen tappava, Määttänen varoittaa.

Syynä eivät ole ensisijaisesti pedot vaan laitumet. Suomalaiset viljellyt laitumet lihottavat aasit hengenvaarallisiin mittoihin, hän kertoo.

Lihavuus on jo nyt kesyaaseilla yleinen vaiva.

Niitä ei suositella lainkaan pidettäväksi rehevillä laitumilla. Aasi hyödyntää rehunsa hyvin tehokkaasti. Se syö myös pensaita ja oksia. ”Aasi elää pyhällä hengellä ja oljella”, Määttänen kärjistää.

Vapaasti laiduntaminen aiheuttaa aaseille kaviokuumetta.

”Ylipaino johtaa melkein aina metaboliseen oireyhtymään, joka altistaa kaviokuumeelle. Metabolinen oireyhtymä jättää aasiin ikuiset jäljet, vaikka se saataisiinkin myöhemmin laihtumaan ihannepainoonsa.”

Aasille sopiva laidun olisi taas lampaille jo liian köyhä.

Veikko Niittymaa
Stoney Creekin emolehmätilalla Minnesotassa luotetaan laumanvartija-aaseihin.
Lue lisää

Aasi ilmoitti huudoillaan kaverinsa hädästä, kun hevonen vajosi mutaojaan Vihdissä

Mikä hurmuri! Alle metrin korkuinen miniaasi Calle käy rapsutettavana vanhainkodeissa ja toimii perunatilan maskottina – katso video

Susihankkeen suunnittelijat aloittivat työnsä – EU-rahaa ei suunnata ainoastaan tutkimuksen kehittämiseen, vaan myös konkreettisiin toimiin

Sudenpennut harjoittelevat saalistusta – riski lammasvahingoille suurimmillaan