Maidontuottaja, käytätkö kännykkää vasikkalassa tai pureskeletko pitkiä kynsiäsi – ei kannattaisi!
Vasikkaripulin ehkäisyssä on monella tilalla parannettavaa.
Kuva: Jukka PasonenVasikoilla esiintyvän ja ihmisiin tarttuvan ripulin, kryptosporidioosin, vakavuus ymmärretään, mutta läheskään kaikilla maitotiloilla ei ole riittäviä tietoja sen ehkäisyyn.
Asia kävi ilmi meneillään olevaan Krypto-hankkeeseen liittyvässä pro gradu -tutkimuksessa.
Hankkeessa selvitetään kryptosporidioosin lisääntymisen syitä sekä ihmisillä että vasikoilla.
Pro gradu -tutkimukseen saatiin vastauksia 243 lypsykarjatilalta.
Noin puolella vastaajista oli riittävät tiedot ihmisten kryptosporidioosin ehkäisemiseksi.
Vain joka toinen tiesi taudin tarttuvan suun kautta ja alle puolet, että tartunnan voi saada myös toiselta ihmiseltä tai oireettomalta eläimeltä.
Kolmasosalla vastaajista oli virheellinen käsitys, että ihmisten tartuntoja voitaisiin ehkäistä käyttämällä käsidesiä. Se tehoaa moniin mikrobeihin, mutta ei kryptosporidioosin aiheuttavaan alkueläimeen.
Hengityksensuojaimen ja suojalasien käyttö oli hyvin harvinaista vasikoita hoidettaessa. Vasikkakarsinoita puhdistaessaankin vain noin joka kymmenes ilmoitti käyttävänsä niitä.
Noin kaksi kolmannesta vastaajista ilmoitti käyttävänsä kertakäyttökäsineitä sairaita vasikoita hoitaessaan, mutta vain kolmasosa hoitaessaan terveitä vasikoita tai siivotessaan vasikkakarsinoita.
Käsienpesukäytännöissä ilmeni puutteita erityisesti ennen navetalla syömistä ja juomista.
Noin kahdella kolmesta tilasta on ainakin osittain käytössä kankaiset käsipyyhkeet käsien kuivaamiseen, vaikka kuivaamiseen suositellaan kertakäyttöpyyhkeitä.
Vastaajista 90 prosenttia ilmoitti käyttävänsä henkilökohtaista mobiililaitettaan navetalla päivittäin, ja näistä vain harva kertoi suojaavansa laitteen tai pesevänsä kätensä ennen laitteen käyttämistä.
Hankkeen puitteissa on tehty työturvallisuusohje nautojen kanssa työskenteleville.
Siinä korostetaan muun muassa, että sormukset, rannekellot ja -korut sekä paikasta toiseen siirrettävät mobiililaitteet eivät sovellu käytettäviksi eläintiloissa. Ne keräävät mikrobeita ja niitä on vaikea puhdistaa riittävän puhtaaksi.
Mobiililaitteet voi suojata esimerkiksi kertakäyttöisellä muovipussilla, joka mahdollistaa laitteen käyttämisen suojamuovin läpi.
Kynnet on pidettävä eläintyössä aina lyhyenä eikä niitä saa pureskella. Helppo nyrkkisääntö kynsien pituuteen on, että kynnet eivät saa näkyä sormenpäiden yläpuolelta, kun sormia katsotaan käden kämmenpuolelta. Geeli- ja muita rakennekynsiä tai kynsilakkaa ei tule käyttää, sillä ne keräävät samalla tavoin mikrobeita kuin korut.
Ohjeen mukaan on tärkeää omaksua asenne, että kaikki eläimet voivat olla jonkin tarttuvan taudin tai ongelmamikrobin kantajia ja mahdolliseen tartuntavaaraan on varauduttava.
Kryptosporidioosin aiheuttaa C. parvum -loinen. Ihmisellä oireena on voimakas vesiripuli, johon saattaa liittyä oksentelua, pahoinvointia ja vatsakipuja. Oireet alkavat tyypillisesti noin viikon kuluttua tartunnasta ja voivat kestää muutamasta päivästä viikkoihin.
Krypto-hankkeen toteuttavat yhteistyössä Ruokavirasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Eläinten terveys ETT ry, Helsingin yliopisto, Valio Oy ja EU:n loistautien vertailulaboratorio.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
