Maatalous

EU-johdon budjettipäätös turvaa Suomelle nykyistä korkeamman maatalousrahoituksen – MTK:n johtaja: "Palikat alkavat loksahdella kohdalleen"

Euroopan parlamentti äänestää ensi viikolla maatalouspolitiikan siirtymäkauden asetuksesta.
Kimmo Haimi
Suomelle tärkeät kansalliset maataloustuet on sisällytetty ensi vuonna alkavan siirtymäkauden sääntöihin. Uusi maatalouspolitiikka alkaa vuonna 2023.

EU-huippukokouksessa saavutettiin kauan odotettu sopu EU:n monivuotisesta budjetista ja elpymispaketista.

Päätöksellä annetaan vihreää valoa EU:n maatalouspolitiikan (cap) siirtymäkauden lainsäädännön hyväksymiselle ja sille, että maataloustukien maksatukset jatkuvat sujuvasti ensi vuoden alusta.

Ensi vuonna alkavasta capin siirtymäkaudesta on tulossa kaksivuotinen. Sopu pitää hyväksyä vielä Euroopan parlamentin täysistunnossa ensi viikolla.

Koska EU-maiden johto hyväksyi samalla EU:n 750 miljardin euron elpymisrahoituksen, maatalouden saama elpymissumma on turvattu. Maaseudun kehittämisen kakkospilariin ollaan ohjaamassa elvytyksen kautta kahdeksan miljardia euroa, josta Suomelle rahoitusta on luvassa noin 200 miljoonaa euroa.

Ne ohjataan maatiloille vuosina 2021–2022, ja niitä tulee käyttää ympäristö- ja ilmastotoimiin sekä investointeihin.

MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki pitää budjettipäätöstä tärkeänä.

"Tämä on iso helpotus capin valmistelun ja siirtymäkauden osalta. Unkari ja Puola pitivät cap-budjettia panttivankina", hän sanoo.

Maatalouspolitiikka jatkuu nykyisillä säännöillä ja viljelijöiden rahoitus on turvattu.

"Elvytysrahoitus tulee vielä budjetin päälle, mikä on hyvä asia. Nyt saamme työrauhan kansalliselle cap-valmistelulle ja EU-instituutioiden välisille kolmikantaneuvotteluille. Palikat alkavat loksahdella kohdalleen."

EU-johtajien kesällä sorvaaman elvytyspaketin ja unionin seitsemän vuoden budjetin hyväksyntä on viivästynyt, koska Unkari ja Puola käyttivät marraskuussa veto-oikeuttaan oikeusvaltioperiaatekytkennän takia.

Unkari ja Puola eivät halunneet sitoutua Euroopan parlamentin kanssa neuvoteltuun sopuun, jossa jäsenmaat voisivat jatkossa määräenemmistöllä käynnistää EU-­rahojen jäädytykseen johtavan rikkomus­menettelyn.

Maat kuitenkin joustivat EU:n yhteisissä neuvotteluissa. Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) pitää tätä Suomen kannalta huippukokouksen yhtenä tärkeimpänä päätöksenä.

"Saimme saavutettua sovun oikeusvaltioperiaatteen kytkennästä toimivaksi osaksi varojen käyttöä. Tärkeää on, että parlamentin neuvottelutulosta ei avattu, vaan asetusteksti menee sellaisenaan eteenpäin."

Mukaan kirjattiin maininta, että jäsenmaat voisivat hakea oikeusvaltiomekanismista EU-tuomioistuimen oikeudellisen arvion. Lisäksi se koskisi vasta seuraavan budjettikauden rahoitusta. Muutosten on pelätty hidastavan elvytysrahaston käyttöönottoa, minkä on nähty syyksi sille, että Unkari ja Puola taipuivat mukaan.

”Itse lähtisin siitä, että puhumme kuukausista emmekä vuosista”, Marin kommentoi mahdollista viivästymistä elvytys­rahaston käyttöönotossa.

Oikeusvaltioehdollisuuden asettaminen EU:n budjettiin on ollut Suomen hallitukselle tärkeä tavoite. Maininta tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, ja kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa.

Mielipidemittaukset kertovat, että 77 prosenttia eurooppalaisista kannattaa oikeusvaltiomekanismia osana EU-varojen käyttöä.

Lue myös:

Metsien hiilinielujen rooli EU:n uusissa päästövähennystavoitteissa jää auki – Marin: "Tavoite pitää saavuttaa päästöjä vähentämällä"

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla

Vaikka EU:n maatalousbudjetti laskee, Suomen tukia ei leikata – Marin: "Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys"

Lue lisää

Eduskunta keskustelee tänään EU:n budjetista ja elpymispaketista

Neuvontakorvaus on jälleen haettavissa – komission säädösvalmistelu viivytti neuvonnan alkua yli kuukaudella

Velkaterapiaa Suomen kansalle

Taloustieteilijä Dlouhý ennustaa konkurssiaaltoa Eurooppaan alkuvuodelle – "Talouden käynnistäminen uudelleen on kivuliaampaa kuin EU:n aiemmissa kriiseissä"