Politiikka

Elvytys nostaa suomalaisten EU-maksuja – maatalousrahoituksen saanto sen sijaan kasvaa nykykaudesta kuudella prosentilla, myös uhka tukikatosta väistyi

Suomen maataloustuet pysyvät lähellä nykykauden tasoa varsinkin, jos inflaatio jää tulevina vuosina matalaksi.
Heta-Linnea Kovanen

Maa- ja metsätalousministeriön laskelmien mukaan Suomi saa käyvinä hintoina yli 900 miljoonaa euroa maatalouden EU-rahoitusta vuosittain. Se on noin kuusi prosenttia enemmän kuin kuluvalla kaudella.

Maatalouden suorien tukien osuus on kokonaispotista hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Euroopan komissio esitti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan esityksessä suorille tuille tilakohtaista tukikattoa, joka olisi korkeimmillaan 100 000 euroa. Maininta tukileikkurista muuttui kuitenkin EU:n rahoitusneuvotteluissa jäsenvaltioille vapaaehtoiseksi.

Jäsenmaiden välisten tukierojen tasaaminen jatkuu siten, että vuoteen 2027 mennessä suora tuki on alimmillaan 215 euroa hehtaarilta. Päätös nostaa tukien tasoa etenkin Baltian maissa.

Lisäksi EU:n rahoituskehyspäätös mahdollistaa maaseututoimien kansallisen osarahoituksen 80 prosenttiin asti.

Tiistaina maaliin saatu EU:n rahoituspäätös kasvattaa Suomen EU-maksuja tulevalla budjettikaudella 100 miljoonalla eurolla vuodessa.

Britannian lähtö EU:sta nostaa nettomaksajien jäsenmaksuja, koska brexit supistaa yhteistä budjettia. Suomen edustajat kertovat, että Suomen nettomaksuasema paranee kuitenkin suhteessa moniin muihin nettomaksajiin, kuten Ruotsiin, Itävaltaan Hollantiin ja Tanskaan.

Suomi on saamassa oman arvionsa mukaan tulevalla budjettikaudella 11,1 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia euroa.

EU:ssa sovitusta elpymisrahastosta Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa seuraavalle kolmelle vuodelle ja maksavansa siitä 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti, että kaikki Suomen maksut ovat tarkkaan rajattuja. Siten Suomen taloudelliset sitoumukset hätärahoituksesta eivät voi nousta tietyn rajan yläpuolelle. Suomen maksuvastuiden raja on 0,6 prosenttia maan bruttokansantulosta eli 1,4 miljardia euroa vuosittain.

Jos joku jäsenmaa jättäisi elvytysmaksunsa maksamatta, EU-neuvoston päätöslauselman perusteella Suomelle voisi koitua maksettavaksi enimmillään 2,8 miljardia euroa vuodessa. Marin korosti, että tämä on kuitenkin vain teoreettinen luku, eikä usko, että kukaan jäsenmaa jättäisi vastuitaan hoitamatta.

Lue myös:

Vaikka EU:n maatalousbudjetti laskee, Suomen tukia ei leikata – Marin: "Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys"

EU:n ennätyspitkät neuvottelut maalissa: Suomen maataloudelle 400 miljoonan euron lisäkirjekuori – lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen 100 miljoonaa euroa

Leppä: Suomi sai mitä haki ja Marin hoiti neuvottelut hyvin

Lue lisää

Elokapinan mielenosoitus tukkii tietä Helsingin keskustassa ja vaatii maataloustukiin ilmastoehtoja – Leppä: "Ympäristö- ja ilmastotoimet ovat vain yksi tavoite, ennen muuta edistetään ruuantuotantoa"

EU:n maatalouspolitiikasta tulossa entistä vihreämpi – europarlamentti kannattaa tukikattoa, mutta antoi vihreää valoa Suomelle tärkeille tukimuodoille

Ympäristötoimet ja tuotantosidonnaiset tuet Suomen maatalousneuvottelujen kulmakivinä – uudistus on jäsenmaissa jo lähellä maalia

Valikoivaa journalismia