EU-johtajat kokoontuivat viikonloppuna Brysselin huippukokoukseen päättämään siitä, kuinka tulevien vuosien koronatoimenpiteitä rahoitetaan. Jäsenmaat hyväksyivät niin kutsutun elpymisvälineen, joka on suuruudeltaan 750 miljardia euroa.
Koronaelvytyksen lisäksi päätöksiä tehtiin EU:n monivuotisesta budjetista. Paketti saatiin valmiiksi tiistaina varhain aamulla.
"Neuvottelut olivat pitkät eivätkä missään nimessä helpot. Suomen tavoitteet näkyvät saavutetussa sovussa", Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi neljä päivää kestäneiden neuvottelujen päätyttyä Brysselissä.
Suomelle EU:n elvytysneuvotteluissa tärkeää oli nostaa lainojen osuutta elvytysrahoituksesta, turvata maaseudun kehittämisvarat ja sitoa rahojen käyttö oikeusvaltiokehitykseen.
Maatalouden tuleva rahoitus EU:ssa laskee noin 12 prosentilla nykyiseen budjettikauteen verrattuna. Budjetin sisälle rakennettu elpymisväline toi maaseudun kehittämiseen 7,5 miljardin euron lisäpanostuksen.
Suomen maatalouden kehittämisrahoitus nousee kuitenkin nykykaudesta hieman. Suomi sai maaseudun kehittämiselle kansallisen kirjekuoren, joka on suuruudeltaan 400 miljoonaa euroa. Alun perin Suomelle esitettiin 150 miljoonan euron kirjekuorta.
"Maaseudun kehittämisrahoitus on pystytty turvaamaan jopa korkeammalle tasolle kuin kuluvalla kaudella. Saimme neuvotteluiden loppuvaiheessa – puoli kahden aikaan yöllä – nostettua Suomen maataloussaantoja 250 miljoonalla eurolla."
"Kotimainen ruuantuotanto on meille aivan keskeinen kysymys ja varsinkin koronakriisin aikana olemme nähneet sen, kuinka valtavan tärkeää on, että olemme omavaraisia. On tärkeää, että maatalouden rahoituksen osalta saimme kokonaisuuden kasaan. Tähän voi olla tyytyväinen", Marin summaa.
Tämän lisäksi Suomi sai neuvotteluissa 100 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitykseen.
Merkittävää on, että EU-komissio ottaa ensimmäistä kertaa historiassa markkinoilta lainaa, jota se jakaa jäsenmaille avustuksilla ja lainoilla koronaviruskriisistä selviämiseen.
Elpymisvälineen koko pysyi neuvotteluissa 750 miljardissa eurossa. Avustusmuotoisten tukien osuus laski neuvotteluiden aikana komission ehdottamasta 500 miljardista 390 miljardiin euroon. Loput 360 miljardia kanavoidaan EU-maihin lainoilla.
Elpymisvälinettä voi käyttää kolme vuotta, ja sen varoja jaetaan EU:n seitsemän vuoden budjetin kautta. Kolmasosa rahasta tulee suunnata ilmastotoimiin.
Lisäksi kaikki rahanjako tulee sitoa jatkossa oikeusvaltiokehitykseen, mitä Suomi rummutti EU-puheenjohtajuuskautensa ajan.
"Kun katsomme lopputulosta, voimme olla tyytyväisiä siihen Suomen ja Euroopan näkökulmasta. Tehtäväni on pääministerinä tarkasti katsoa suomalaisten veronmaksajien perään ja saavuttaa ne tavoitteet, jotka olemme asettaneet."
"Jos on epäilystä, että asioita ei voida käsitellä oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti tai on vaarana se, että varoihin kohdistuu tämänkaltaisia ongelmia, niin tähän on mahdollista puuttua tulevaisuudessa vahvemmin kuin tällä hetkellä."
Oikeudenmukaisen siirtymän JTF-rahoitus, jolla jäsenmaita autetaan siirtymään kohti hiilineutraalia Eurooppaa, laski viimeisimmistä suunnitelmista. Siten myös Suomen saannot turvetuotannosta luopumiseen leikkaantuivat enemmän kuin komissio toukokuussa esitti.
"Edelleen kokoluokka on hyvä, ja auttaa Eurooppaa siirtymään kohti hiilienneutraaliutta, ja myös Suomea siirtymään kohti ilmastotavoitteita. Meille rahasto tulee olemaan tärkeä. Mutta kun katsotaan tämän kaltaista kokonaisuutta, niin pitää katsoa balanssia elementtien välillä", Marin totesi.
Lue myös:
