Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Maatalous

Kiina hamstraa yli puolet maailman vehnävarastoista, Presidentti Putin haluaa jarruttaa ruuan hinnannousua Venäjällä

Venäjällä harkitaan vientikiintiötä ja vientiveroa vehnälle helmikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
Sanne Katainen
Kiina kasvattaa viljavarastojaan. Kuvassa suomalainen satamavarasto.

Kiina on haalinut tänä vuonna niin vehnää kuin maissia.

Yhdysvaltojen maatalousministeriön Usdan viime viikolla julkaiseman katsauksen mukaan kauden 2020/2021 vehnän loppuvarastoista 51 prosenttia on Kiinassa. 10 prosenttia varastoista on Intiassa.

Maailman vehnäsato on ennätysmäinen 773 miljoonaa tonnia. Satoennuste kasvoi marraskuusta, kun arvioita Australian, Kanadan ja Venäjän sadoista nostettiin.

Arvio vehnän kulutuksesta nousi 757 miljoonaan tonniin. Kansainvälisen vehnäkaupan uskotaan kasvavan. Ensi kesän varastomäärä on viime kesää suurempi, 316 miljoonaa tonnia.

Kiina on myös hamstrannut maissia ja ohraa. Jos Usdan ennusteet toteutuvat, Kiina tuo rehuviljaa ennätysmäärän. Kiinan ostot olisivat 14 prosenttia koko maailman rehuviljakaupasta.

Marraskuun arvioihin verrattuna Usda ei muuttanut rehuviljojen tuotantoennustettaan. Kulutusmäärää nostettiin hiukan, ja siten arvio loppuvarastoista hiukan pienenee.

Venäjällä harkitaan vientikiintiötä ja vientiveroa vehnälle helmikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Vientirajoitteet estäisivät hintojen nousua Venäjällä.

Maan presidentti Vladimir Putin on tiedotusvälineiden mukaan kritisoinut ruuan hinnan nousua, kun samaan aikaan koronapandemia on alentanut ihmisten tuloja.

Muun muassa leivän, jauhojen ja sokerin hinta on Venäjällä noussut. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kertoi reilu viikko sitten ruuan hinnan nousseen maailmalla korkeimmilleen lähes kuuteen vuoteen.

Venäjällä korjattiin syksyllä historian toiseksi suurin vehnäsato. Maa on merkittävä vehnänviejä. Syysviljojen kylvöala on Venäjällä nyt ennätyssuuri, mutta sääolot ovat olleet oraille vaikeahkot.

Maaliskuun vehnänoteeraus Pariisin hyödykepörssissä oli perjantai-iltapäivästä noin 206 euroa tonnilta.

Öljykasvien hinnat ovat syksyn mittaan hiukan nousseet hyödykepörssissä ja kotimaassa.

Euroopassa rapsisato on parempi kuin vuosi sitten mutta jää selvästi viiden vuoden keskiarvosta. Tarjontaa on niukasti.

Luonnonvarakeskus Luken satoarvion mukaan rypsiä ja rapsia tuotettiin tänä vuonna kotimaassa 32 miljoonaa kiloa. Pelkästään suurimman puristamon käyttökapasiteetti on 130 miljoonaa kiloa vuodessa. Tuontitarve on siis kova.

Luken hintatilastojen mukaan öljykasvien perushinta lokakuussa oli 382 euroa tonnilta, kun se vuosi aiemmin oli 370 euroa.

Helmikuun rapsinoteeraus Pariisin hyödykepörssissä oli perjantaina iltapäivällä noin 408 euroa tonnilta.

Lannoitteiden raaka-aineiden hinnoissa ei tapahtunut suurempia muutoksia marraskuussa verrattuna lokakuuhun.

Maailmanpankin tilaston mukaan fosfori (DAP) maksoi marraskuussa 359 dollaria tonnilta eli kaksi dollaria lokakuuta enemmän.

Urean hinta säilyi ennallaan 245 dollarissa tonnilta.

Sen sijaan vuodentakaiseen verrattuna fosfori on nyt yli sata dollaria kalliimpaa. Vuosi sitten raaka-aineet olivat poikkeuksellisen halpoja. Urea oli vuosi sitten 20 dollaria halvempaa kuin nyt.

Brent laadun raakaöljyn hinta alkoi marraskuun loppupuolella lähestyä 50:tä dollaria tynnyriltä.

Marraskuun keskihinta öljylle oli Maailmanpankin tilastossa 43 dollaria tynnyriltä. Vuosi aiemmin hinta oli 63 dollaria.

Viime viikolla öljyn hinta ylitti torstaina ja perjantaina 50 dollarin rajan.

Lue lisää

Ruuan hinta hätyyttelee maailmalla ennätyksiä – lannoitteiden ja energian hinnat jatkavat nousuaan

Raute siirtää valmistustoimintansa uuteen toimipaikkaan Kiinassa

Oliko viljapörsseissä kupla? Hinnat sahasivat viime viikon

Traktoreissa kuluu polttoainetta yhä enemmän tilakoon kasvaessa, lämmityksen osuus vähenee maatiloilla