Maatalous

Tutkimus: Jos EU luopuisi soijan tuonnista, sika- ja kanamäärä pitäisi puolittaa

Soija ei sinänsä ole pahis, mutta sen tuotannon laajuus aiheuttaa mittavia ympäristöongelmia.
Tuulikki Viilo
Soijapelto Brasiliassa.

Jos EU haluaisi päästä kokonaan eroon tuontisoijasta, sian- ja siipikarjanlihan tuotantoa pitäisi vähentää 43–58 prosenttia.

Näin arvioivat Ruotsin maatalousyliopiston tutkijat maanantaina julkistetussa tutkimuksessaan.

EU tuo suuret määrät soijaa ennen kaikkea Etelä-Amerikasta. Siellä soijan laajamittainen tuotanto aiheuttaa metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lisääntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.

Suurin osa EU:n tuomasta soijasta käytetään rehuksi lihan, maidon ja munien tuotannossa.

Suomessa tilanne on paljon parempi kuin EU:ssa keskimäärin. Meillä maidontuotannossa päästiin soijasta eroon jo 2017 ja naudanlihantuotannossakin toissa vuonna. Suomeen tuotava rehusoija meneekin yksimahaisille, siipikarjalle noin kaksi kolmannesta ja loppu sioille.

Rehuteollisuus on kiinnostunut korvaamaan tuontisoijaa kotimaisella herneellä ja härkäpavulla. Esimerkiksi Atria ilmoitti vuosi sitten, että silloin kaikista ketjun lihasioista jo puolet ruokittiin ilman soijaa. Atrian broileriketjussa suomalaisen rehuherneen osuus ohitti soijarouheen vuonna 2019.

Koko EU:n tasolla soija on kuitenkin niin merkittävä rehuvalkuaisen lähde, että siitä luopuminen johtaisi valtaviin muutoksiin.

Soija ei sinänsä ole ympäristölle haitallinen kasvi, tutkijat muistuttavat. Se on tehokas valkuaisen ja rasvan tuottaja ja sen valkuaisen aminohappokoostumus sopii hyvin sekä ihmisille että eläimille. Ongelmana ovat tuotannon laajuus ja päätuotantoalueiden viljelymenetelmät.

Laajan soijan tuonnin haittapuolina ovat myös huoltovarmuusriskit: mitä tapahtuu, jos maailmanmarkkinahinnat yhtäkkiä nousevat jyrkästi tai jos tuonti esimerkiksi jonkin kauppasodan vuoksi vaikeutuu?

Ruotsalaistutkijat pohtivat useita erilaisia vaihtoehtoja, joilla tuontisoijasta luopumiseen voitaisiin sopeutua.

Yksi vaihtoehto olisi korvata soijan tuonti lisäämällä rehuvalkuaiskasvien tuotantoa EU:ssa. Tätä vaihtoehtoa tutkijat eivät ottaneet laskuihinsa mukaan. Heidän mukaansa se lisäisi tuontiriippuvuutta muista kasveista sekä siirtäisi tuotannon ympäristövaikutuksia paikasta toiseen.

Lähtökohtana oli siis se, ettei EU:ssa lisätä rehun tuotantoalaa vaan kotieläintuotantoa vähennetään rehusoijasta luopumista vastaava määrä. Sitten mietittiin, miten käytettävissä oleva rehuvalkuainen jaettaisiin eri eläinlajeille niin, että eläinvalkuaista saadaan tuotettua mahdollisimman paljon.

Lopputuloksena oli, että ennen kaikkea sian- ja siipikarjanlihan tuotantoa pitäisi vähentää.

Tutkijat laskivat myös, miten kotieläintuotannon väheneminen korvattaisiin EU-kansalaisten ruokavaliossa.

Jos soijaa tuotaisiin vain ruuaksi, tuontimäärä voitaisiin leikata seitsemäsosaan nykyisestä.

Kun soijaa jalostetaan, pavun öljy uutetaan yleensä erilleen valkuaisesta. Öljy käytetään elintarvikkeisiin tai uusiutuvan polttoaineen raaka-aineena.

Jos soijan rehukäyttö EU:ssa loppuisi, soijaöljyäkin olisi käytettävissä vähemmän. Sen todennäköinen korvaaja olisi tutkijoiden mukaan palmuöljy – jonka senkin viljelyyn liittyy ympäristöongelmia.

Ruotsin maatalousyliopiston tutkimus

Lue myös: Suomalaiset naudat eivät syö enää soijaa, ja muillakin kotieläimillä sitä pyritään yhä enemmän korvaamaan kotimaisella valkuaisella

Suomalainen lehmä on soijattomuuden edelläkävijä – ruotsalaisilla maitotiloilla tavoite vielä kaukana

Tutkimus: Jopa viidennes brasilialaisesta EU-alueelle tuodusta soijasta on peräisin laittomasti hakatuilta sademetsäalueilta

Lue lisää

Sianlihantuottajat odottaneet turhaan palkintoa soijattomasta tuotannosta: "Emme edelleenkään saa lisähintaa markkinoilta"

Lapualainen broileritila esitteli ilmastotoimiaan kansanedustajille – "Jos sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, tuottajaa ne kurittavat"

Hankkija ja viljakauppa

Ensimmäinen Suomessa, ehkä koko maailmassakin? WestFarmin emakkosikala toimii täysin ilman soijaa, kotimaisella valkuaisella