Maatalous

Tunturilehmät ovat pandaa harvinaisempia – silti pohjoismaisia perinnemaisemia laiduntavat usein tuontirodut

”Kukaan muu ei suojele meidän alkuperäisrotujemme geenivaroja, jos emme tee sitä itse”, muistuttaa pohjoismaisten alkuperäisrotujen suojelija Mervi Honkatukia.
Petteri Kivimäki
Lapinlehmä Nuorgam on yleisön suosikki Keisalan tilan Maalaisjärki-somekanavilla, joita pitää yllä Anna Länsisalmi-Keisala.

Pohjoismaiden pohjoisimmissa osissa on jalostunut vuosien saatossa kestäviä, karuihin oloihin sopeutuneita lehmiä. Nykyisin näiden tunturirotujen asema on uhanalainen.

Esimerkiksi suomalaiset lapinlehmät ovat selvästi harvinaisempia kuin pandat, joiden suojeluun Suomikin osallistuu, vaikka laji elää maailman toisella puolen.

”Kukaan muu ei suojele meidän alkuperäisrotujemme geenivaroja, jos emme tee sitä itse”, sanoo Mervi Honkatukia. Hänen vastuullaan ovat kotieläimet Pohjoismaisessa geenivarakeskus NordGenissa.

Honkatukia vastaa myös 3MC - Pohjoiset tunturikarjat -hankkeesta, jonka tavoitteena on koostaa tietoa tunturiroduista helposti markkinoitavaan muotoon sekä osallistaa eri viranomaistahoja työhön alkuperäisrotujen säilymiseksi.

Mukana ovat pohjoissuomenkarjan eli lapinlehmän lisäksi norjalainen trönderkarja ja ruotsalaiset fjällko ja fjällnära. Rodut ovat sisarrotuja, joiden välillä on tapahtunut historian aikana paljon geenien vaihtoa.

Yksi tärkeä keino vahvistaa alkuperäisrotujen asemaa on perinnelaidunnuksen säilyttäminen ja edistäminen. ”Siinä säilytetään kulttuuriperintöä sekä rotuja. Samalla luodaan parhaimmillaan mahdollisuuksia esimerkiksi maatilamatkailuun”, Honkatukia kertoo.

Sopiville maisema-alueille etsitään nyt karjanpitäjiä ja kehitetään toimivia keinoja laiduntaa. Honkatukiaa harmittaa, että perinnemaisemia hoitavat monessa paikassa ylämaannaudat, joka on skotlantilainen alkuperäisrotu.

”Tuontirodut eivät kuulu perinnemaisemaan. Ylämaannaudat valtaavat aluetta meidän omilta roduilta, jotka ovat pitkän ajan kuluessa sopeutuneet tänne. Skotit kyllä pitävät huolen omasta rodustaan, mutta kukaan muu ei säilytä meidän puolestamme pohjoismaisia alkuperäisrotuja.”

Lapinlehmä ja myös toinen suomalaisrotu, itäsuomenkarja eli kyyttö, eroavat muista roduista myös lihan laadun osalta. ”Sanotaan, että liha on jopa parempaa kuin pihvirotujen.”

Alkuperäisroduissa olisikin Honkatukian mielestä mahdollisuuksia emolehmätuotantoon. Sitä jarruttaa se, että lypsyroduiksi luokiteltavat alkuperäisrodut eivät ole oikeutettuja emolehmätukeen. Tähän Honkatukia toivoo muutosta. Esimerkiksi suomenhevosen kohdalla eriyttäminen neljään eri käyttölinjaan on tehnyt kotimaisen rodun säilymiselle hyvää.

”Tällä hetkellä, kun rodut ovat uhanalaisia, pitäisi miettiä kaikki mahdolliset keinot käyttää näitä eläimiä.”

Parhaiten lypsäviä yksilöitä voidaan käyttää myös maidontuotantoon, kuten joillakin tiloilla edelleen tehdään. Ruotsissa on tiloja, jotka ovat erikoistuneet tekemään juustoa fjällkon hyvin juustoutuvasta maidosta. Suomessa lapinlehmien maidosta on ryhdytty valmistamaan esimerkiksi jäätelöä omalla brändillä.

Luonteeltaan alkuperäisrodut soveltuvat hyvin myös terapiakäyttöön. ”Kaikkiaan menossa on kiva lehmäbuumi, jossa lehmille on havaittu uudenlaisia käyttötapoja.”

Runsaat kaksi vuotta kestävässä hankkeessa on tarkoitus kuunnella karjanpitäjien haasteita ja viedä tietoa niistä eteenpäin. Samalla eri maiden toimivia käytäntöjä voidaan siirtää myös naapurimaihin. Lopputuotteena kehitetään myös peli, jolla tietoisuutta alkuperäisroduista lisätään varsinkin alan oppilaitoksissa.

”Jotta alan tulevat osaajat tuntisivat alkuperäisrotujen mahdollisuudet työelämään siirtyessään.”

Honkatukian haave on, että nyt tunturiroduilla luotavaa konseptia saataisiin hankkeen jälkeen siirrettyä muille alkuperäisroduille.

Juttu on julkaistu MT:n jättinumerossa 30.10.2020

Lue myös: Alkuperäisrodut ovat pitäneet suomalaiset hengissä vaikeina aikoina – "selviäisivät varmaan vieläkin, jos pitäisi evakkoon lähteä"

Kristin Sjølie
Norjalaista trönderkarjaa.
Lue lisää

Alkuperäisrotutuen muutos sittenkin tekeillä MMM:ssä – Juustolayrittäjä: "Virkamiehet on saatava ymmärtämään käytännöt maatiloilla"

Surkea tukimalli vaarantaa tuottajien mielestä suomenkarjan säilymisen – "Valtava pettymys"

Alkuperäisrotujen geenivarat on otettava käyttöön

"Elämä loksahti kohdalleen vasta kun ostettiin pari lehmää" – Herrakunnan tila asettui Saloon ja tuottaa laidunlihaa