Maatalous

Lintuinfluenssa odotettuakin vakavampi uhka: Siipikarja suojattava viipymättä lintuinfluenssalta

”Kun tautia on Kanta-Hämeessä, sitä on varmasti muuallakin”, toteaa liha-asiamies Mari Lukkariniemi MTK:sta.
Kari Salonen
Suomessa on kymmenkunta ulkokananmunia tuottavaa tilaa.

Euroopassa levinnyttä korkeapatogeenista H5N8-tyypin lintuinfluenssaa todettiin viime viikolla luontoon istutetuista fasaaneista Janakkalassa. Se osoittaa vääjäämättä viruksen levinneen Suomeen, toteaa MTK:n liha-asiamies Mari Lukkariniemi.

”Kun tautia on Kanta-Hämeessä, sitä on varmasti muuallakin.”

Samoilla linjoilla on Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina. Hänen mukaansa taudin leviämistä Suomeen osattiin odottaa, mutta ensimmäinen vahvistettu löydös syvältä sisämaasta oli hienoinen yllätys.

”Se osoittaa, miten vakava tilanne nyt on.”

Asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala MTK:sta korostaakin, että viimeviikkoinen löydös alleviivaa tilatason suojaustoimien tärkeyttä. Siipikarja on viipymättä suojattava tartunnalta eli kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin on estettävä.

”Tämä koskee kaikkia kaupallisia tiloja mutta myös jokaista harraste-eläimien pitäjää.”

Sekä Suojala ja Lukkariniemi että Hamina korostavat, että elinkeinon on tärkeää huolehtia lintuinfluenssan torjunnasta oma-aloitteisesti ja ennakoivasti.

”Täytyy muistaa, että lintuinfluenssan leviämisellä siipikarjatilalle olisi kielteinen vaikutuksensa myös niihin mittaviin vientiponnisteluihin, joita Suomi on viime vuosien ajan tehnyt”, Hamina korostaa.

Elinkeinon omien ehkäisytoimien rinnalla myös viranomaiset ovat liikkeellä. Maa- ja metsätalousministeriö on suunnittelemassa jokakeväisten siipikarjan ulkoilurajoitusten aikaistamista kolmella viikolla, kertoo apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

”Rajoitukset on tarkoitus saada voimaan 8.2. eli kolme viikkoa tavanomaista aiemmin.”

Aikaistuksen pontimena ei hänen mukaansa ollut yksittäinen tautilöydös Janakkalassa vaan suunnitelma aikaistuksesta tehtiin jo tammikuussa Ruokaviraston lintuinfluenssa-asiantuntijaryhmässä.

Käytännössä ulkoilun rajoittaminen tarkoittaa sitä, että siipikarjan pääsy kosketuksiin luonnonvaraisten lintujen kanssa pitää estää joko pitämällä siipikarja sisällä tai aitaamalla ja kattamalla ulkoiluun käytettävä alue riittävän tiheällä verkolla myös ylhäältä.

”Oleellista on, että taudin leviämisen kannalta merkittävät isot vesi- ja petolinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan tai niiden käyttämän rehun ja juomaveden kanssa.”

Munintakanaloista sisälläpitomääräys koskee luomukanaloita sekä ulkokanaloita eli free range -kanaloita, joita on Suomessa kymmenkunta. Jotta muna voidaan leimata ulkokananmunaksi, kanojen on päästävä ulkoilmaan ympäri vuoden.

Ulkoilun rajoitukset ovat kuitenkin jokavuotisia. Tavallisesti rajoitukset astuvat voimaan 1.3., ja ne jatkuvat toukokuun loppuun.

Tämä on otettu huomioon ulkokananmunien vaatimuksissa, Hamina kertoo.

Ulkokananmunien markkinointisäädöksiä muutettiin EU:ssa vuonna 2017, jolloin ulkoilua jouduttiin rajoittamaan tavallista pidempään vaikean lintuinfluenssatilanteen vuoksi. Siitä lähtien yhtäjaksoisen sisälläpidon sallituksi enimmäiskestoksi asetettiin 16 viikkoa.

”Kun rajoitukset astuvat voimaan 8.2. ja jatkuvat toukokuun loppuun, jakson pituus jää juuri hieman sen alle.”

Suojala muistuttaa, että lintuinfluenssatartuntojen ehkäisemiseksi tilalla on huolehdittava myös aivan tavallisesta arjen bioturvasta.

”Esimerkiksi muistetaan tautisulun merkitys. Nyt ei ole varaa ajatella, että ’minä äkkiä vain käyn kanalassa samoilla kengillä joilla kävelen ulkona’.”

Tuottajien on myös tärkeää tarkkailla oman tilansa eläimiä lintuinfluenssaoireiden varalta.

Selittämättömästi kohonnut kuolleisuus on monesti näkyvin oire, mutta muitakin on olemassa. Tärkeintä on reagoida nopeasti ensimmäisiin oireisiin”, Hamina korostaa.

Lue lisää

MTK varsin tyytyväinen eläinten hyvinvointilakiin: Luvassa tiukennuksia mutta myös kannusteita ilman merkittäviä heikennyksiä kilpailukykyyn

MTK: Uuden eläinten hyvinvointilain pitää sekä turvata tuotantoeläinten hyvinvointi että mahdollistaa elinkeinon kilpailukyky

Vielä pitkä matka siihen, että H5N8-lintuinfluenssa tarttuisi ihmisestä ihmiseen, sanoo suomalainen asiantuntija

Haaskaruokinta ei sovi siipikarja- tai sikatilojen lähelle – etäisyyttä pitäisi olla mieluiten 10 kilometriä