Maatalous

Neljän serkun sarja opiskelee maataloutta samassa korkeakoulussa jatkaakseen vanhempiensa maitotiloja: "Kait se on maatalous ollut aina päällimmäisenä mielessä"

Parikymppiset Juho Pulkka, Ville Pulkka, Jere Pulkka ja Tatu Heiskanen ovat maitotilojen poikia Vieremältä ja Sonkajärveltä. Juho ja Ville Pulkka ovat kaksoisveljiä.
Pentti Vänskä
Tatu Heiskanen (vas.) Ville Pulkka, Juho Pulkka ja Jere Pulkka opiskelevat parhaillaan agrologeiksi Iisalmessa. He aikovat jatkaa vanhempiensa maitotiloja.

Pohjois-Savossa on vielä nuorilla vahvaa maauskoa. Neljän serkun sarja opiskelee maatalousalaa Savonia-ammattikorkeakoulussa Iisalmessa, mikä on nykyaikana varsin poikkeuksellista.

Juho Pulkka, Ville Pulkka, Jere Pulkka ja Tatu ­Heiskanen ovat kaikki maitotilojen poikia. 21-vuotiaat Juho ja Ville Pulkka ovat kaksoisveljiä, ja heidän kotitilansa on Vieremällä. Sekä 18-vuotiaan Jeren että 19-vuotiaan Tatun vanhemmilla on lypsykarjatilat Sonkajärvellä.

”Kait se on maatalous ollut aina päällimmäisenä mielessä. Ei ole hirveästi tullut edes mietittyä muita vaihtoehtoja. Monipuolisuus on tässä ammatissa parasta, kun mikään päivä ei ole samanlainen”, Jere Pulkka sanoo.

Maitotilalla ei työskennellä pelkästään navetalla, vaan viljelijänä pääsee myös tekemään konehommia, Juho Pulkka täydentää.

Tatu Heiskanen ja Ville Pulkka kävivät ammatti­koulussa koneenasentajan linjan, mutta Heiskanen tuumii, että sellaista työtä ei jaksaisi tehdä joka päivä.

Kaverit välillä vähän naureskelevat nuorille miehille, kun kaikki serkut opiskelevat samaa alaa ammattikorkeakoulussa. Toisaalta ei se ole niin suuri ihmetyksen aihe Ylä-Savon maaseudulla, jossa aika moni serkusten kavereistakin on maa­tilalta kotoisin.

”Vasta kun tätä lehtijuttua ehdotettiin, rupesin miettimään, että se on nyky­päivänä jotenkin erikoista, kun neljä serkusta opiskelloo maataloutta”, Juho Pulkka sanoo.

Tatu Heiskanen muistelee serkusten pyörineen lapsena porukalla mummon ja ukin luona Vieremällä.

”Milloin oltiin potunnostossa ja milloin kerättiin kiviä. Ensimmäiset muistot maataloudesta on, kun pyörittiin pikkupoikina äidin mukana navetalla ja päästiin isän tai ukin sylissä ajamaan traktoria”, Juho Pulkka kertoo.

Pentti Vänskä
19-vuotias Tatu Heiskanen on poikimiskarsinassa Vieremällä. Hänen vanhempiensa lypsykarjatilalle Sonkajärvelle on suunnitteilla maatalousyhtymä.

Satu Pulkalla ja Tuomo Pulkalla on Vieremällä kahden robotin navetta ja 130 lypsävää lehmää. Juho ja Ville ovat heidän poikiansa.

Juho ja Ville Pulkan on tarkoitus ottaa tulevaisuudessa lypsykarjatila haltuunsa kaksistaan yhtymämuodossa. Perheen kuopus käy yläkoulun ysiluokkaa Vieremällä, ja hän suuntautuu alkuun jollekin muulle alalle kuin maatalouteen.

Satu Pulkan mukaan maitotilan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja se antaa mahdollisuuksia suunnitteluun, kun seuraavakin polvi on kiinnostunut alasta.

”Tarvitsemme tulevaisuuden tekijöitä, että huipputurvallinen suomalainen ruoka lähtee kotimaahan ja maailmalle. Tietyllä tavalla olen ylpeä lapsistani, vaikka suomalainen ei saisi sitä ikinä myöntää”, Satu Pulkka sanoo.

Sukupolvenvaihdoksen aikataulu on vielä Vieremällä auki, eikä sillä olekaan kiirettä, sillä veljekset ovat vielä nuoria poikia ja vanhemmilla on matkaa eläkeikään.

Tatu Heiskasen kotitilalle Sonkajärvelle suunnitellaan maatalousyhtymää ja joskus tulevaisuudessa vaiheittaista sukupolvenvaihdosta. Tatun vanhemmilla on Sonkajärvellä yhden robotin pihattonavetta, 60 lypsävää ja 80 hehtaaria peltoa viljelyksessä.

Jere Pulkan kotitilalla Sonkajärvellä taas on 80 lypsy­lehmän parsinavetta ja 200 hehtaaria peltoa viljelyksessä.

Pentti Vänskä
21-vuotias Juho Pulkka vaihtaa maitosuodatinta kotitilallaan Vieremällä. Viljelijänä pääsee tekemään myös konehommia.

Voimakas maahenki selkeästi periytyy Pulkan suvussa, sillä myös edellisessä sisarusparvessa kolme saa elantonsa maataloudesta. Vain nuorin sisko on sairaanhoitaja.

Perheen vanhin veli Tuomo Pulkka jäi pitämään Vieremälle maitotilaa, ja kahdella sisaruksella on lypsykarjatila Sonkajärvellä, Tatun äidillä Annamarilla ja Jeren isällä Teemulla.

”Näiden serkusten isoukin aikainen navetta on vielä toiminnassa, ja siellä on nuorkarjaa. Kohta satavuotias navetta yhdistää näitä serkkuja”, Satu Pulkka sanoo.

Kun sukulaiset ovat samalla alalla, tukiverkostosta on iso apu esimerkiksi konerikoissa.

”Kaikkien sisarusten puolesta voin sanoa, että onhan se mukavaa, kun pojilla on halu jatkaa maataloutta. Ketään serkuksista ei ole tarvinnut patistaa askareisiin, vaan heillä on ollut luontainen kiinnostus navettahommiin”, Tuomo Pulkka kertoo.

Vanhemmat ovatkin korostaneet pojille, että maatalousyrittäjyyden pitää olla oma valinta. Kun lehmien kanssa ollaan tekemissä 24 tuntia vuorokaudessa, työ edellyttää aitoa vihkiytymistä.

”Nämä pojat eivät varmaan ole mitään muuta osanneet miettiäkään kuin maataloutta. Serkuilla oli pienenä hirmu kisa keskenään siitä, mikä traktorimerkki on paras”, Tuomo Pulkka naurahtaa.

Hän kannustaa serkuksia kokeilemaan muutakin työtä ennen paluuta kotitiloille. Tuomo Pulkka valmistui agrologiksi 1993 ja toimi sen jälkeen muutaman vuoden opettajana Pemolla, Ylä-Savon ammattiopiston Peltosalmen yksikössä.

”Sattui hauskasti, että minä olin opettajana Pemolla ja sisarukseni Annamari ja Teemu sekä Jeren äiti Tarja opiskelivat samaan aikaan maatalousalaa. Nyt sitten seuraava polvi eli nämä serkut ovat yhtä aikaa Iisalmessa.”

Pentti Vänskä
21-vuotias Ville Pulkka remontoi vasikkakarsinoita. Hän jatkaa maitotilan pitoa yhdessä kaksoisveljensä Juhon kanssa.

Ville Pulkka opiskelee Savonia-ammattikorkeakoulussa toista vuotta. Tatu Heiskasella, Jere Pulkalla ja Juho Pulkalla on menossa ensimmäinen vuosi opinnoissa. Kaikki kehuvat ammattitaitoisia opettajia ja modernia opetusohjelmaa.

”Meillä on vielä Iisalmessa pysytty lähiopetuksessa, ja itse tykkään siitä. Olisi tympeää istua vain tietokoneen ääressä”, Juho Pulkka sanoo.

Nuoria miehiä kiinnostaisi suorittaa opintoihin kuuluva työharjoittelu jollain ulkomaalaisella maatilalla. Agrologikoulutuksessa voi valita suuntautumisvaihtoehdoksi joko yrittäjä- tai asiantuntijalinjan, ja kaikki serkukset valitsevat yrittäjäpuolen.

Tilakokojen kasvuun ja EU:n byrokratiaan serkukset suhtautuvat realistisesti, kehitykseen on mukauduttava.

”Se on ihan normaalia, että tilakoko kasvaa, kun haetaan lisää tehokkuutta. Teknisten laitteiden vuoksi yhden eläimen hoitoon menee nykyään paljon vähemmän aikaa kuin kymmenen vuotta sitten”, Ville Pulkka sanoo.

Juho Pulkka toivoo, että maataloustuet suunnattaisiin tulevaisuudessa aktiiviviljelijöille.

”Osa pitää peltoja vain tukien takia, eikä niillä ole mitään muuta käyttöä”, hän kritisoi.

Serkusten mukaan maitotilalla raskainta on se, kun välillä koneita hajoaa ja eläimet sairastuvat.

”Se on myös tympeää, kun robotti sattuu soittamaan just kun on piässyt uneen”, Tatu Heiskanen sanoo.

Pentti Vänskä
18-vuotias Jere Pulkka ajaa pientraktoria. Hän ottaa tulevaisuudessa haltuunsa vanhempiensa maitotilan Sonkajärvellä.

Kuvassa ovat takana serkukset Tatu Heiskanen (vas.), Jere Pulkka, Juho Pulkka ja Ville Pulkka sekä edessä vieremäläisen maitotilan isäntäpari Satu ja Tuomas Pulkka sekä perheen Vilho-koira.

Kaikki serkukset luottavat siihen, että maito on jatkossakin Ylä-Savon maatalouden kivijalka.

”On pakko uskoa, että suomalaisella ruualla ja maidolla on vielä merkitystä tulevaisuudessa. Muuten tätä hommaa ei kannattaisi tehdä. Vanhemmat ovat antaneet alasta positiivisen kuvan, vaikka aina työ ei ole herkkua”, Juho Pulkka toteaa.

”Kai nuo ihmiset syöpi jatkossakin ja tarvitsevat siten ruokaa”, Ville Pulkka sanoo.

Maatalousopintojen lisäksi Juho, Ville ja Jere käyvät yhdessä metsästämässä. Tatu ei ole vielä innostunut käymään metsällä.

Lue lisää: Maatilojen lapset ovat fiksuja ja mukana maailman menossa – tilan jatkajan kannattaa hankkia kokemusta omista ja muiden töistä

Lue lisää

Laajentava tila ulkoisti eläinten hankinnan - ”Annoimme heille hintahaarukan sekä lehmien kriteerit"

Ajokorttiuudistus pani uuden vaihteen päälle: Joka neljäs 17-vuotias suoritti ajokortin viime vuonna

Video: Samuli Siltanen tekee matematiikasta hauskaa YouTubessa – "Matematiikka kuuluu kaikille, ei miehille tai lahjakkaille – koulussa opetusta sidotaan liian vähän arki-ilmiöihin"

Maatilojen lapset ovat fiksuja ja mukana maailman menossa – tilan jatkajan kannattaa hankkia kokemusta omista ja muiden töistä