Maatalous

Loukasten tilan lehmät siirtyivät yli 50 vuotta vanhasta pihattonavetasta neljän robotin yksikköön

"Meillä oli periaatteena Keep it simple eli mahdollisimman yksinkertaiset ratkaisut", Anna Koljonen kertoo.
Jarno Mela
Investoinnin päätavoitteet olivat työmäärän järkevöittäminen ja eläinten hyvinvointi. Barbro (vas.), Anna ja Antti Koljonen ovat uuteen navettaan tyytyväisiä.

Viime marraskuussa se tapahtui. Loukasten tilan lehmät astelivat yli 50 vuotta palvelleesta, ahtaasta pihatosta uuteen jättimäiseen halliin.

"Hetken ne hämmästelivät, hoksasivat sitten, että täällähän on ruokaa, ja asettuivat taloksi. Kaikki meni hämmästyttävän hyvin."

Näin kertoo renkolaisen Loukasten tilan yrittäjistä toinen, Anna Koljonen, 31 vuotta.

Anna ja hänen veljensä Antti Koljonen (38) ovat vastanneet tilasta vuodesta 2019 saakka. Sitä ennen maatalousyhtymässä oli mukana myös heidän äitinsä Barbro Sumelius-Koljonen, joka nyt on eläkkeellä – tosin vain nimellisesti. Hän on edelleen innostunut ja halukas osallistumaan tilan töihin.

Palkattuja työntekijöitä tilalla on tällä hetkellä neljä.

Uuteen navettaan muuttaminen ei ollut lehmille niin iso muutos kuin voisi kuvitella. Vanhakin navetta oli pihatto, aikansa edelläkävijä.

"1969 täällä riitti puhuttavaa: Vieraspaikkakuntalaiset ostavat tilan, rakentavat navetan, jossa lehmät ovat irrallaan ja vielä puhuvat ruotsia", Anna nauraa.

Alun perin 156-paikkaiseen vanhaan navettaan otettiin vuonna 2002 käyttöön kaksi robottia, joten lypsytapa oli uuteen muuttaville lehmille jo ennestään tuttu.

Jarno Mela
Uusi navetta on 96 metriä pitkä.

Uutta navettaa suunniteltiin pitkään. "Kauan se on mietinnässä ollut", Antti sanoo.

Kuuden vuoden ajan kierrettiin niin kotimaassa kuin ulkomailla tutkimassa erilaisia navettaratkaisuja.

Ensimmäiset keskustelut ProAgrian asiantuntijan Jarmo Keskisen kanssa käytiin 2017. Piirustukset tilattiin Jouni Pitkärannan 4dBarnilta.

Alusta asti oli selvää, että Koljoset eivät naulapyssyyn tartu. Ammattilaiset rakentakoot, yrittäjät keskittyvät sillä aikaa pitämään tuotannon tikissä, lisäämään eläimiä ja tuottamaan riittävästi rehua. Samaa he suosittelevat kaikille investoijille.

Vastaava mestari, Arto Talja, tavattiin helmikuussa 2019. "Hän sanoi silloin, että rakennus on valmis marraskuussa 2020. Ja niin se oli", Anna kertoo.

Toteuttajaksi valittiin virolaisomisteinen Nobe-rakennus. Koronan takia virolaiset rakennusmiehet eivät keväällä päässeet maahan, joten osa pystytysurakasta siirtyi Terästyö Kukkolalle.

Takapakkeja ei tullut edes ympäristö- ja rakennuslupien kanssa.

Jarno Mela
Paikannusjärjestelmän avulla navetasta löytää helposti etsimänsä yksilön.

Navetan kokonaiskustannus oli hiukan reilu 2,5 miljoonaa euroa. Budjetissa pysyttiin melko hyvin.

Rahoitus järjestyi ongelmitta.

"Kahta pankkia härnättiin", Antti sanoo. "Oma pankki teki kuitenkin heti selväksi, ettei muita vaihtoehtoja tarvitse edes väläytellä, he hoitavat homman."

Investointituki saatiin korotettuna, koska molemmat osakkaat ovat alle nelikymppisiä.

Ympäristölupa on 290 eläimelle. Parsipaikan hinnaksi tuli 8 838 euroa.

Jarno Mela
Katossa on 16 paikannusantennia, jotka ovat yhteydessä lehmien kaulapannoissa oleviin respondereihin.

Uuden navetan pohjaratkaisu on periaatteessa sama kuin vanhan.

Pituussuuntaan rakennuksen keskellä kulkee leveä ruokintapöytä. Rehun jaossa pystytään käyttämään samaa apevaunua kuin vanhassa navetassa, joka jää nuorkarjan käyttöön.

Automaattinen rehuntuuppijarobotti siirtää rehua säännöllisesti syöjien ulottuville.

Rakolattia olisi tullut liian kalliiksi, joten Koljoset päätyivät avokouruihin ja lantaraappoihin. He ovat ratkaisuun tyytyväisiä. Raapan alapintaan tosin halutaan vielä kumiläppä, jotta käytävä pysyisi puhtaampana.

Lantakäytävien ruokintapöytää reunustava osa on päällystetty kumimatolla, jotta lehmien olisi mukavampi seistä siinä.

Parrenerottimet ja niskapuomit ovat muoviset – eläimille turvallisemmat ja mukavammat kuin metalliset. Myös ruokintapöydän aita koostuu muovitapeista.

Parsipedit ovat neljä senttiä paksut. Kuivikkeena on kutterin ja turpeen seos.

Poikima- ja takakierto-osastoilla on lukkiutuvat aidat siemennyksiä ja hoitotoimia varten.

Jarno Mela
Poikimiskarsinassa on paksu olkikuivike.

Navetan verhoseinät ja valaistus toimivat automaattisesti. Isot ovet avautuvat sähkötoimisesti kaukosäätimen avulla.

Rakennuksen päästä löytyy yksi harvoista asioista, joissa on parannettavaa. Verhoseinän päästä vetää pakkasella niin, että lannanpumppausaseman laitteet jämähtivät ensimmäisellä pakkasella jäähän.

Tekeillä on myös muutama portitusmuutos. Osa ajokulmista oli lehmille liian tiukkoja, joten niitä on loivennettava.

Navetassa on Lelyn lehmien paikannusjärjestelmä, joka perustuu 16 paikannusantenniin ja lehmien kaulapannoissa oleviin respondereihin.

Niiden avulla etsittävän lehmän sijainnin näkee helposti kännykän näytöltä. 96 metriä pitkässä navetassa se on iso apu.

Jarno Mela
Neljättä robottia asennettiin kaksi viikkoa sitten.

Neljäs robotti piti asentaa vasta elokuussa. Helmikuun alussa lehmiä oli kuitenkin lypsyssä jo 166. Tilanne antoi mahdollisuuden aikaistaa neljännen robotin asennusta. Nyt se on toiminut jo pari viikkoa.

"Kesäkuun alussa menee 200 lypsävän raja rikki, jos kaikki menee hyvin", Anna arvioi.

Vanhassa navetassa keskituotos oli 10 700 kiloa, nyt 11 300. "Emme halua mitään salamannopeaa nousua. Eläinten hyvinvointi on pääasia."

Jarno Mela
Parrenerottimet ja ruokintapöydän aita ovat muovia.

"Vain noin kymmenellä prosentilla navettaprojekteista on niin hyvät edellytykset kuin oli Loukasten tapauksessa", johtava talousasiantuntija Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta toteaa.

Keskinen on kymmenen viime vuotta erikoistunut maatilojen isojen investointien kokonaistalouden suunnitteluun ja strategiseen kehittämiseen. Käytännössä hänen asiakkaansa ovat nykyään lähes pelkästään isoja navettainvestointeja tekeviä tuottajia.

Keskinen selvittää asiakkaiden kanssa investointien edellytyksiä, rahoitusta ja kokoluokkia.

"Kokemukseni mukaan rakentamiseen liittyvät kakkosneloset ja lantakoneet kyllä hoituvat, kunhan taloudelliset tekijät ovat kunnossa", Keskinen toteaa.

Loukasten tilalla ideasta avajaisiin kului noin kolme vuotta, mikä Keskisen mukaan on hyväksi koettu aika.

Tilalla oli monta vahvuutta.

Karjakoko oli jo valmiiksi suuri ja taloudellinen tilanne hyvä. Peltoa on käytettävissä melko paljon, noin 200 hehtaaria.

Lehmien tuotostaso oli korkea, samoin yrittäjien ammattitaito. Omaa työpanosta on käytössä kolmen henkilötyövuoden verran ja lisäksi valmiina oli kokenutta palkkatyövoimaa.

Keskinen mainitsee myös yrittäjien hyvän koulutuspohjan.

Alkuvaiheessa oli esillä kolmen robotin yksikkö, mutta siitä luovuttiin.

Navettainvestoinnin tavoitteeksi asetettiin tuotannon kaksinkertaistaminen, Keskinen kertoo.

Suurempaa kohdetta ei ollut perusteltua toteuttaa, koska investointiavustuksen yläraja tulee vastaan neljän robotin kokoluokassa.

Olemassa olevaa rakennuskantaa hyödynnetään nuorkarjan ja umpilehmien tuotantotilana.

Riskilaskelmia laadittiin erilaisille tukitasoille, tuotantotasoille, lehmäpaikan kustannuksille, maidon hinnalle ja velan korkotasolle. Yhteensä talouslaskelmista laadittiin useita kymmeniä erilaisia versioita.

Nyt syntyvä uuden velan määrä oli laskelmien mukaan samaa suuruusluokkaa kuin tilan kokonaisliikevaihto on tuotannon saavutettua täyden volyymin.

"Loukasten navettainvestointi toteutettiin hyvin ammattimaisesti. Lähtökohdat selvitettiin, tavoitteet määritettiin, suunnitelmat laadittiin huolella, ja lopuksi investointi toteutettiin reippaasti ja määrätietoisesti", Keskinen kiteyttää.

Lisäys 4.3.: Jutussa kerrottiin, että virolaiset rakennusmiehet eivät koronan takia päässeet keväällä maahan, joten osa pystytysurakasta siirtyi toiselle yritykselle. Pääurakoija NOBE Rakennus Oy:n mukaan korona ei vaikuttanut asiaan, vaan työtä hankittiin suunnitellusti aliurakoitsijoilta.

Lue lisää

Suurin maatalous- ja maaseututuen saaja oli viime vuonna Luonnonvarakeskus, maatiloista kärjessä HH Jalasto

LähiTapiolan Koponen: "Maatiloilla on syytä olla ylpeitä, miten hyvin koronasta selviydytty ja tuotanto varmistettu"

Janne Paloviidan lypsykarjapihatto nousi koronasta huolimatta ripeästi – luotettava urakoitsija avain onnistumiseen

Pientaloja rakennetaan taas innolla – korkeasuhdanne rakennuksilla jatkuu