Maatalous

Broilerin teuraskilo kuluttaa Suomessa 0,58 kuutiota vettä – rikkaat vesivarat tekevät tuotannosta vesiystävällisempää kuin niukkuudesta kärsivillä alueilla

Uusi laskentamalli suhteuttaa vesijalanjäljen paitsi todelliseen kulutetun veden määrään myös veden niukkuuteen tuotantoalueella.
Jarkko Sirkiä
Kariniemen broileria myyntipakkauksessaan.

Yhden suomalaisen Kariniemen-merkillä myytävän broileriteuraskilon tuottaminen vaatii 0,58 kuutiometriä vettä. Suurin osa vesijalanjäljen elinkaarivaikutuksista muodostuu rehun tuotantoketjussa.

Tämä käy ilmi Luonnonvarakeskus Luken selvityksestä, jonka se teki HKScanin toimeksiannosta. Vesijalanjälki on laskettu vuoden 2019 broilerituotannon luvuista.

Vesijalanjäljellä tarkoitetaan sitä, miten paljon vettä kulutetaan tuotteen koko tuotannon tai valmistuksen aikana.

Selvityksessä käytettiin AWARE-laskentamenetelmää, joka suhteuttaa käytetyn veden määrän myös alueelliseen vesiniukkuuteen. Toisin sanoen menetelmällä määritelty vesijalanjälki on sitä suurempi, mitä enemmän vedestä on tuotantoalueella niukkuutta.

”Vesiniukkuusvaikutuksen luonteeseen kuuluu, että vaihtelu tuloksissa tuoteryhmän sisällä on paljon suurempaa kuin esimerkiksi hiilijalanjäljessä”, kertoo tutkija Kirsi Usva Lukesta.

Laskentamenetelmän ansiosta tuotannon vaikutuksia vesivaroihin eri tuotantoalueilla voidaan vertailla helpommin keskenään.

”HKScanin markkina-alueilla on puhtaat ja runsaat vesivarannot, jotka mahdollistavat kestävän alkutuotannon. Suuri etu on, että meillä peltoja ei tarvitse keinokastella", HKScanin alkutuotannon kehitysjohtaja Ulf Jahnsson korostaa.

Menetelmää käytettiin HKScanin mukaan siipikarjanlihan tuotannon vaikutusten arvioinnissa nyt ensi kertaa maailmassa.

"Kuluttajan kannalta on erittäin hyvä asia, että yritykset tutkivat omien tuotantoketjujensa vesiniukkuusvaikutukset, vaikka vertailukohtia ei vielä juuri olekaan. Oman ketjun tunteminen on ensimmäinen askel kehittämisen tiellä", Luken Usva toteaa.

Kaiken kaikkiaan menetelmä on hyvin tuore, ja tuloksia erilaisten elintarvikkeiden vesijalanjäljistä on toistaiseksi vähän.

Yksi laskentamenetelmän avulla tuotettu tutkimustulos kertoo, että espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa tuotetun tomaatin.

Itämeren alueella vesivarat ovat runsaat, mikä antaa HKScanin mukaan täällä harjoitettavalle ruuantuotannolle merkittävän kilpailuedun suhteessa moniin muihin maihin.

Vesijalanjäljen laskeminen AWARE-menetelmällä lisääntyy HKScanin mukaan maailmalla koko ajan.

Ulf Janssonin mukaan ympäristöjalanjäljet ovat tärkeitä mittareita, joiden avulla ympäristövaikutuksia voidaan tunnistaa ja vähentää.

”Pellon satotason nostamisella pienennetään lihan hiili- ja vesijalanjälkeä. Tätä työtä teemme yhdessä sopimustuottajiemme ja kumppaneidemme kanssa.”

Lue lisää

Suomalaisella maidolla ylivoimaisen pieni vesijalanjälki

Lidl lopettaa Tanskassa nopeasti kasvavasta broilerista jalostetun lihan myynnin

Siipikarjatilallinen Petter Sandelin: "Voi odottaa, että Atrian tilityskyky ei ainakaan heikkene" – "Yrittämisen edellytykset turvattava myös alkutuotannossa"

Ruokatalot käyttävät brändeihinsä kotimaisia raaka-aineita, ammattikeittiöille tarjotaan tuontitavaraa