Viljelijät epäilevät hieman aiempaa useammin tieteellistä tietoa ilmastonmuutoksesta – puolet katsoo muutoksen olevan ainakin osittain luonnollista vaihtelua

Yksi ilmastonmuutoksen aiheuttamista muutoksista on äärisäiden yleistyminen. Esimerkiksi pitkiä kuivuusjaksoja tai rankkasateita voi esiintyä tulevaisuudessa huomattavasti nykyistä useammin. Kuva: Jarkko Sirkiä

Suomalaisviljelijöistä 98 prosenttia pitää ilmastonmuutosta todellisena ilmiönä ja 79 prosenttia katsoo ilmiön olevan ainakin osittain ihmisen aikaansaannosta.

30 prosenttia viljelijöistä arvioi, että ilmastonmuutos on aiheutunut pääosin ihmisen toiminnasta.

Tulokset selviävät tutkimuksessa, joka on toteutettu osana Luonnonvarakeskus Luken Opal Life -hanketta.

Hankkeessa toteutettiin kaksi vastaavansisältöistä kyselyä, ensin vuonna 2018 ja uudelleen viime vuoden alkupuolella.

Kahden vuoden aikana ihmisen myötävaikutukseen uskovien viljelijöiden osuus on hieman laskenut. Vuonna 2018 ihmistoiminnan katsoi ilmastonmuutoksen pääasialliseksi aiheuttajaksi 33 prosenttia viljelijöistä eli kolme prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin viime vuoden kyselyssä.

Ilmastonmuutoksen kyseenalaistavien osuus puolestaan oli pienentynyt prosenttiyksikön verran ja oli enää yksi prosentti. Tähän ryhmään kuuluvien mukaan ilmastonmuutoksesta ei ole tällä hetkellä riittävästi näyttöä.

Ilmastonmuutoksen kokonaan kieltävien osuus pysyi samana kuin vuonna 2018, yhdessä prosentissa.

Aiempaa suurempi osuus viljelijöistä pitää siten ilmastonmuutosta todellisena mutta ainakin merkittävältä osaltaan luonnon omiin prosesseihin liittyvänä ilmiönä.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali pitää tuloksia yllättävinä. Tulokset eivät ole hänen mukaansa linjassa ilmastonmuutoksesta saatavilla olevan tiedon kanssa.

Hän pitää mahdollisena, että osaltaan kyse voi olla vastareaktiota keskusteluun, jonka moni viljelijä on kokenut maataloustuotantoa ja viljelijöitä syyllistävänä.

"Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja maatalouden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on lisääntynyt huomattavasti vuonna 2018 tehdyn kyselyn jälkeen."

Merkillepantavaa viljelijöiden ilmastonäkemyksissä on Sorvalin mukaan se, että eniten ilmastonmuutosta koskevien tietojen epäilijöitä on nuorissa viljelijöissä.

Ikäryhmistä 51–70-vuotiaat uskovat vahvimmin ihmistoiminnan olevan tärkein ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Hieman enemmän epäileviä on 31–50-vuotiaiden ryhmässä.

Yli 70-vuotiaat ovat tällä kannalla vain hieman useammin kuin alle 30-vuotiaat.

Nuorten muita suurempi epäluulo korostui jo vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä ja viime vuonna tehdyn kyselyn tulokset osoittivat tilanteen pysyneen ennallaan.

"Mielenkiintoinen havainto oli se, että tietyissä ryhmissä on tapahtunut hyvinkin selkeää mielipiteen muutosta, toisissa taas muutos ei ole tilastollisesti lainkaan merkitsevä", Sorvali kertoo.

"Mielipidettään ovat muuttaneet esimerkiksi miehet, keski-ikäisten ikäryhmät ja luomuviljelijät."

Viljelijöistä yleisesti ottaen luottavimpia ilmastonmuutosta koskevaan tietoon ovat naiset, korkeakoulutetut, luomuviljelijät ja pienten tilojen viljelijät.

"Alueellisesti tarkasteltuna Ahvenanmaalla ajateltiin muita alueita enemmän ilmastonmuutoksen johtuvan ihmisen toiminnasta."

Viljelijöiden arviot ilmastonmuutoksen suomalaiselle maataloudelle tuomista mahdollisuuksista ovat muuttuneet aiempaa myönteisemmäksi.

Viime vuonna tehdyssä Opal Life -hankkeen viljelijäkyselyssä ilmastonmuutoksen arvioi olevan suomalaiselle maataloudelle enemmän mahdollisuus kuin uhka useampi viljelijä kuin kaksi vuotta aiemmin toteutetussa vastaavassa kyselyssä.

Lisäksi edelliskerrasta kasvanut osuus viljelijöistä arvioi sen tuovan suomalaisviljelijöille uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Arvio maataloudelle niin Suomessa kuin globaalisti aiheutuvasta uhasta on sen sijaan pysynyt ennallaan, Sorvali kertoo.

Suomalaisviljelijät katsovat globaalin maataloustuotannon kärsivän ilmastonmuutoksen vaikutuksista huomattavasti suuremmalla todennäköisyydellä kuin Suomen maatalouden.

Ilmastonmuutoksen myönteisiin vaikutuksiin maataloudelle uskovat muita enemmän pitkälti samat ryhmät, jotka epäilevät ihmistoiminnan vaikutusta ilmastonmuutoksen taustalla: miehet, peruskoulun tai ammattitutkinnon suorittaneet ja suurten tilojen viljelijät, Sorvali kertoo.

"Naiset uskovat selvästi miehiä useammin, että heillä on mahdollisuus hillitä ilmastonmuutosta omilla toimillaan. Miehet taas uskovat naisia useammin suomalaisen maatalouden mahdollisuuksiin sopeutua muutokseen."

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja maatalouden roolista niin sen torjunnassa kuin aiheuttajanakin vilkastui tuntuvasti sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus Luken Opal Life -hankkeessa oli toteutettu vuonna 2018 viljelijöiden ilmastokäsityksiä kartoittava laaja kyselytutkimus. Huomattavan suureen rooliin keskustelussa nousivat turvemaat ja niiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

"Halusimme siksi tehdä uusintakyselyn samalle vastaajajoukolle, joka osallistui myös ensimmäiseen kyselyyn", Sorvali perustelee.

Vuoden 2018 kyselyyn vastasi noin 4 400 viljelijää, ja viime vuonna tehtyyn uusintakyselyyn 2 000 viljelijää. Määrä on Sorvalin mukaan poikkeuksellisen suuri.

Runsaan vastaajamäärän ansiosta tutkimus antaa erittäin luotettavan ja kattavan kuvan suomalaisten viljelijöiden ilmastokäsityksistä.

Vastaajien jakauma vastasi myös erittäin hyvin suomalaisia viljelijöitä niin iän ja tuotantosuuntien osalta kuin luomutuotantoa tai tavanomaista tuotantoa harjoittavien osalta. Näin ollen tutkimus antaa kattavan kuvan eri ryhmiin kuuluvien suomalaisviljelijöiden ilmastonäkemyksistä, Sorvali kertoo.

Tutkimusta kohtaan on osoitettu myös maailmanmitassa erittäin suurta kiinnostusta. Viljelijöiden ilmastonäkemyksiä esittelevä artikkeli on juuri ilmestynyt arvostetussa Climatic Change -tiedejulkaisussa. Paraikaa vertaisarvioitavana on Sorvalin mukaan myös useita muita kyselyiden tuloksia esitteleviä artikkeleita.

Osaltaan kiinnostusta lisää myös poikkeuksellinen tutkimusnäkökulma: vastaavia laajoja seurantatutkimuksia eri viljelijäryhmien ilmastoasenteista ei ole julkaistu missään muualla, Sorvali kertoo.

"Yleisemmin viljelijöiden ilmastonäkemyksiä on maailmalla tutkittu, mutta eri tutkimusten välinen vertailtavuus on hankalaa. Kuitenkin voidaan todeta, että esimerkiksi Norjassa viljelijöiden näkemykset ovat pitkälti samansuuntaiset kuin Suomen."

Sen sijaan Yhdysvaltoihin nähden ero on suuri: siellä ilmastonmuutosten kokonaan tai osittain kieltävien viljelijöiden osuus on samaa luokkaa kuin Suomessa ilmastonmuutosta ihmistoiminnasta johtuvana pitävien osuus eli kolmannes viljelijöistä. Suomessa vastaava osuus oli vuoden 2020 kyselyssä kaksi prosenttia.

Ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista pääsee keskustelemaan tutkijoiden kanssa tulevana torstaina järjestettävässä Opal Life -hankkeen keskustelutilaisuudessa, johon kuka tahansa voi osallistua etäyhteydellä.

Tilaisuus järjestetään kello 13–14 Microsoft Teams -ohjelmalla, mutta sen pystyy katsomaan myös Microsoft Edge tai Chrome -selaimella. Linkki tilaisuuteen lähetetään kaikille huomiseen tiistaihin mennessä tilaisuuteen ilmoittautuneille.

Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää jo etukäteen kysymyksiä webinaarin esiintyjille.

Tallenne tilaisuudesta on jälkikäteen katsottavissa Opal Life -hankkeen sivustolla.

Tilaisuuteen pystyy ilmoittautumaan täällä.