Maatalous

Animalian kysely: Suurin osa suomalaisista haluaa lakiin kirjauksen eläinten itseisarvosta

Eläinsuojelugallupin mukaan 85 prosenttia suomalaisista on osin tai täysin sitä mieltä, että eläinten pitää saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan.
Jaana Kankaanpää
Animalian eläinoikeusgallupin tulosten mukaan hitusen yli puolet suomalaisista haluaa suunnata maataloustuet nykyistä enemmän kasvisperäisen ruuantuotannon kehittämiseen eläintuotannon tukemisen sijaan.

Suomalaisten enemmistö, 74 prosenttia, on sitä mieltä, että eläimillä on oikeuksia ja siksi niiden itseisarvo pitäisi kirjata lakiin. Kymmenen prosenttiyksikköä isompi osuus kansalaisista on vähintään osin sen kannalla, että eläinten pitää saada toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, tiedottaa Animalia tuoreen eläinoikeusgallupin tuloksista.

Niistä käy ilmi myös se, että suomalaiset haluavat korvata eläinkokeet menetelmillä, joissa eläimiä ei käytetä hyväksi.

Animalian vaikuttamistyön asiantuntija Veikka Lahtinen uskoo, että lajityypillinen käyttäytyminen on intuitiivinen käsite ihmisille, jotka ovat olleet esimerkiksi lemmikkieläinten kanssa tekemisissä. "Tämä tarkoittaa suurinta osaa Suomen väestöstä. Ihmiset ymmärtävät, että eläimillä on tiettyjä eläinlajia koskevia tarpeita ja käyttäytymistaipumuksia."

"Itseisarvon ja oikeuksien osalta uskon ihmisten ymmärtävän, että eläimet ovat arvokkaita muunakin kuin välineenä, että eläinten tehtävä ei ole yksin olla hyödyksi ihmisille. Se, mitä tämä tarkoittaa käytännössä eläinten kohtelun kannalta on kuitenkin ihan eri kysymys. Uskon kuitenkin, että itseisarvon periaatteesta ollaan Suomessa tutkimuksen osoittamalla tavalla laajasti samaa mieltä", Lahtinen jatkaa.

Mielipiteet maataloustukin suuntaamisesta nykyistä enemmän kasvisperäiseen tuotantoon jakoivat suomalaiset kahteen leiriin. Hienoinen enemmistö oli samaa mieltä väitteestä: ”maataloustuet tulee suunnata nykyistä enemmän kasviperäisen ruoantuotannon kehittämiseen eläintuotannon tukemisen sijaan”.

Eläinoikeusgallupin mukaan 66 prosenttia vastaajista oli joko osin tai täysin samaa mieltä siitä, että lihan kokonaiskulutusta pitäisi vähentää eläintuotannon aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja luonnonvaraisten lajien kadon torjumiseksi.

Kasvissyönti on poliittisesti jonkin verran polarisoitunut ilmiö ja se saattaa näkyä myös näissä vastauksissa, Lahtinen sanoo. "Eläintuotantoon liittyvät kysymykset yhdistyvät helposti vastaajien mielissä kaupunkien ja maaseudun väestön tai liberaalien ja konservatiivisten arvojen vastakkainasetteluun."

Suomalaisten asenteita eläinten oikeuksista, eläinkokeista, eläintuotannon tukemisesta ja lihansyönnistä selvittänyt kysely on osa Suomessa ensimmäistä kertaa julkaistavaa eläinoikeusraporttia. Turkistarhauskyselyitä Animalia on teettänyt aikaisemminkin.

Lahtisen mukaan kansalaisten näkemys pitäisi ottaa huomioon, kun eduskunta käsittelee turkisasetusta ja uutta eläinsuojelulakia. Lisäksi hän viittaa Marinin hallitusohjelmaan, jossa mainitaan kasviperäisen tuotannon lisääminen.

Animalian eläinoikeusgallupin toteutti Taloustutkimus ja se tehtiin 20.–26. tammikuuta. Tutkimukseen vastasi 1 011 15–79-vuotiasta henkilöä Manner-Suomesta.

Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luotettavuustasolla koko otoksesta suurimmillaan noin ± 3,2 prosenttiyksikköä, Lahtinen kertoo.

Lue lisää

Animalian eläinoikeusraportti: Eettisesti suunnitellulla tukipolitiikalla voitaisiin tukea kasvipohjaisia tuotteita lihan sijaan

MTK: Animalian eläinoikeusraportin kritiikki kertoo vaikuttavuudesta – "Olemme selkeästi tehneet asioita oikein"

Eläinfilosofi Aaltola: Kaupat ja ravintolat voisivat "tuupata" ihmisiä eläintuotteiden kulutuksesta eettisempään suuntaan

SEY: Lakiin kirjattu eläimen itseisarvo ei estä kotieläintuotantoa