Maatalous

Ministeriöiden erimielisyys valkoposkihanhiasian hoitamisessa kiinnitti kansanedustajien huomion – "Viljelijöiden kannalta tilanne on tuskastuttava"

Maa- ja metsätalousvaliokunta käsitteli valkoposkien metsästystä vaativaa kansalaisaloitetta.
Lari Lievonen
Valkoposkihanhivahinkojen korvaussumma nousi viime vuonna Suomessa noin 2,7 miljoonaan euroon.

Maa- ja metsätalousvaliokunta järjesti viime perjantaina julkisen kuulemisen koskien valkoposkihanhien metsästystä vaativan kansalaisaloitteen käsittelyä.

"Maailman kaikkien ongelmien joukossa on käsittämätöntä, että näin pientä asiaa ei saada ratkaistua järkevästi", totesi aloitteen vastuuhenkilö Jukka Kirjavainen puheenvuorossaan.

Tilaisuudessa olivat kuultavina Kirjavaisen lisäksi erityisasiantuntija Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola ympäristöministeriöstä sekä erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta.

Heidän alustustensa jälkeen kansanedustajilla oli mahdollisuus esittää aiheesta kysymyksiä.

"Kuulostaa siltä, että ministeriöillä on eri näkemykset siitä, miten asian kanssa tulisi edetä. Viljelijöiden kannalta tilanne on tuskastuttava", totesi Sari Multala (kok.). Myös perussuomalaisten Ritva Elomaa kiinnitti samaan asiaan huomiota, eli ministeriöiden erimielisyyteen.

"Eikö olisi löydettävissä yhdessä molempien ministeriöiden kanssa tapa, jolla asia hoidettaisiin? Viljelijät saisivat korvaukset ja pääsisimme tilanteeseen, jota kaikki tavoittelevat, eli suojametsästys sallittaisiin niin, että ei tarvittaisi valituskelpoista poikkeuslupamenettelyä, kaikki karkotuskeinot olisivat käytössä ja hanhia voitaisiin käyttää ravinnoksi ilman lintujen tuhlaamista?", esitti Multala.

MMM:n Laanikari vastasi, että hänen nähdäkseen hanhinyrkissä päästiin yksimielisyyteen tehdä toimia lyhyellä aikavälillä luonnonsuojelulain nojalla ja säilyttää laji luonnonsuojelulain alaisuudessa, mikä säilyttäisi viljelijöiden korvaukset.

"Nyt vaikuttaa siltä, että ympäristöministeriö haluaa edelleen siirtää lajin maa- ja metsätalousministeriön alle, joka vaarantaa korvaukset."

Suurpeto- ja hirvivahinkokorvaukset ovat tukia, jotka on ilmoitettu Euroopan komissiolle ja ovat sen hyväksymiä. Jos hyväksynnän piiriin halutaan lisätä uusi laji, ei tuen käsittelyn aikana voida maksaa tukia.

Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mikko Alhainen oli yksi keskustelun alustajista. "Virossa, Ruotsissa ja Tanskassa on päätetty tulkita lintudirektiiviä joustavasti, poikkeuslupajärjestelyt ovat käytännön läheiset ja suojametsästys sallittu. Suomessa ja Saksassa tulkinta on tiukka ja kirjaimellinen."

Hänen ehdotuksensa oli, että vahinkojen ehkäisyyn myönnettäisiin alueellinen lupa, ampuminen sallittaisiin keväällä ja syksyllä, sekä myönnettäisiin mahdollisuus käyttää ammuttu lintu ravintona.

Lue lisää:

"On oikeustajun vastaista sosialisoida toisen elinkeino ja estää sen harjoittaminen" – tuleva valkoposkihanhien kevätmuutto rassaa viljelijöitä henkisesti

Ympäristöministeri haluaa maa- ja metsätalousministeriön perustavan hanhille ruokailualueita vanhoille turpeennostoalueille – MMM: "Meillä ei ole edellytyksiä alueiden hankkimiseen toisin kuin ympäristöministeriöllä"

Valkoposkilupien käsittely kestää tänä keväänä tavallista pitempään – vielä ei ole tehty yhtään päätöstä, vaikka ensimmäiset hakemukset on jätetty joulukuussa

Lue lisää

Hanhivahinkojen ennaltaehkäisystä aletaan maksaa korvauksia – valtioneuvosto hyväksyi maanantaina uuden lain

Hallinto-oikeus hylkäsi Luonnonsuojeluliiton valituksen Pirkanmaalle myönnetyistä karhuluvista – valittajat pettyivät oikeuden tulkintaan

Viljelijöillä on keinot ja yhteisymmärrys valkoposkiongelman hoitoon – Varsinais-Suomen ely-keskukselta odotetaan tukea ratkaisulle

Karhujahti on kestänyt nyt viitisen viikkoa ja saaliiksi on saatu 349 kontiota – "Metsästys saattaa pysäyttää karhukannan kasvun, mutta se ei leikkaa kannan kokoa"