Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Maatalous

Koronaviruksen torjuntaan tarkoitettu ternimaitosumute sai myyntiluvan Virossa – Suomessa samantyyppinen keksintö ei edennyt yrityksistä huolimatta

Virossa ternimaitoon perustuva sumute nähdään pian apteekkien hyllyillä. Mikrobiologi Elias Hakalehto uskoo, että kananmunan vasta-aineet olisivat vielä tehokkaampi tapa torjua virusta.
Pentti Vänskä
Virossa apteekkeihin on tulossa ternimaitoon perustuva, koronavirukselta suojaava nenäsumute. Professori Elias Hakalehto uskoo superimmunisoidun kanan munien olevan koronaviruksen torjunnassa vieläkin tehokkaampi ratkaisu. ”Asiaa on esitelty useammassa ministeriössä, mutta sille ei ole annettu minkäänlaista tukea.”

Koronavirusta torjuva, ternimaitopohjainen nenäsumute on saanut myyntiluvan Virossa, kertoo virolainen professori Mart Ustav. Tavoite on, että tuote on apteekkien hyllyillä ensi viikolla.

Viro on purkamassa koronarajoituksiaan ja nenäsumutteella on tarkoitus hillitä tartuntojen kasvua.

Sumutetta myydään käytettäväksi maskin alla esimerkiksi töissä, tapahtumissa ja julkisessa liikenteessä. Sumute ei korvaa rokotetta, vaan toimii maskinkaltaisena keinona hidastaa viruksen leviämistä.

Ternimaidon vasta-aineista jalostettu sumute muodostaa ihmisen limakalvoille neljäksi tunniksi suojaavan kalvon. BioBlock-nimistä nenäsumutetta myydään aluksi vain Virossa.

Ustavin mukaan sumutteen on todettu suojaavan tehokkaasti myös esimerkiksi koronaviruksen eteläafrikkalaisilta ja brasilialaisilta muunnoksilta.

Tavoitteena on helpottaa tuotteella myös matkailun avautumista Tallinnan ja Helsingin välillä. "Tänään meillä oli tapaaminen Tallinkin kanssa ja he olivat hyvin kiinnostuneita asiasta", Ustav sanoo. Toistaiseksi myynti keskittyy Viroon.

Samantyyppistä tuotetta on suunniteltu myös Suomessa.

MT uutisoi nenäsumutteesta ensimmäisen kerran maaliskuun lopussa. Juttu kuulosti niin uskomattomalta, että sen ehdittiin jo toisaalla uutisoida olevan aprillipila.

Mikrobiologi Elias Hakalehtoa Finnoflag Oy:stä uutinen ei hämmästyttänyt. Hän on myös tottunut siihen, ettei aihetta oteta vakavissaan.

Hakalehto on toiminut bioteknisen mikrobianalytiikan dosenttina vuodesta 2008 ja tutkinut hyper- tai superimmunisaatioksi kutsuttua menetelmää 90-luvulta lähtien.

Hakalehtoa kiinnostaa koronaviruksen torjunta superimmunisoiduista kanoista saatujen munien avulla. Suojausteho tulee vasta-aineista, joita virukselle altistettu kana muodostaa varjellakseen munassa kehittyvää alkiota.

Ternimaidon kohdalla kyse on samasta tekniikasta. Tiine lehmä altistetaan koronaviruksen piikkiproteiinille, mikä käynnistää vasta-aineiden tuotannon sairastuttamatta eläintä.

Hakalehto uskoo kananmunan olevan ternimaitoakin toimivampi, koska keltuaiseen muodostuu vasta-ainetta nimeltä IgY.

Se muistuttaa läheisesti ihmisen omaa IgA-vasta-ainetyyppiä. IgA on limakalvon vasta-aine, joka asettuu puolustusasemiin esimerkiksi hengitysteihin. Hän arvioi suojan kestävän jopa vuorokauden.

Uppsalan yliopistossa superimmunisoiduilla kananmunilla hoidetaan kystistä fibroosia, joka on keuhkoja vaurioittava, vakava aineenvaihduntasairaus.

Laitilalainen Munax Oy on ilmaissut kiinnostuksensa yhteistyöhön kananmunien koetuotantoa varten.

"Mitään ei laiteta verenkiertoon vaan ainoastaan limakalvojen pinnalle", Hakalehto painottaa. "Kananmuna on vanhimpia ruoka-aineita ja Suomessa maailman puhtain tuotanto."

Viime kesänä hankkeelle haettiin EU-rahoitusta. Kemia-lehti seurasi tapausta tiiviisti.

Kehitystyötä varten koottiin monikansallinen työryhmä, johon kuuluivat Hakalehdon lisäksi muun muassa rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet, Uppsalan yliopiston sairaala ja israeilainen huippusairaala Sheba Medical Center. Rahoitushakemus hylättiin elokuussa.

"Silloin myös sanottiin korkea-arvoisten viranomaisten taholta, että syksyllä tulevat rokotteet, joten tätä ei tarvita."

Itse menetelmää, jossa ihmisen kehoon tuodaan vasta-aineita ulkopuolelta, kutsutaan passiiviseksi immunisaatioksi. Aktiivinen immunisaatio herättää kehon oman vasta-ainetuotannon. Siihen perustuvat esimerkiksi rokotteet.

Amerikkalainen biouhkien torjuntaan keskittyvä instituutti (ABI) julkaisi viime heinäkuussa raportin, jonka mukaan passiivinen immunisaatio tulee tulevaisuudessa olemaan etulinjan keino torjua pandemioita.

Tärkein syy on se, että rokotusten kehittäminen on hidasta. Tarvitaan tapa puuttua leviämiseen nopeasti, raportissa todetaan. Aiempaa useammat myös suhtautuvat rokotteisiin epäluuloisesti.

"On muistettava, että passiivi-immunisaatio on rokotuksia tukeva suojakeino. Rokotuksia tullaan aina tarvitsemaan", Hakalehto sanoo.

BioBlock
BioBlock-tuotenimen alla myytävän sumutteen on määrä tulla Viron apteekkeihin ensi viikolla. Kuvassa koe-erä.
Lue lisää

Viina ei virtaa Virossa enää pikkutunneille saakka – alkoholin yömyynti kielletään koronatartuntojen vuoksi

Myös Virossa ja Tanskassa todettu ensimmäiset koronavirustartunnat

Virossa pitkälti yli 1 300 uutta koronatartuntaa vuorokaudessa – Tshekissä yli 11 000

Ternimaidosta kehitettiin koronaa ehkäisevä nenäsumute Virossa – arvioidaan antavan neljän tunnin suojan virukselta, kauppoihin ehkä jo huhtikuussa