Maatalous

"Tukihausta ei olisi tullut mitään ilman Vipu-palvelua" – korona toi maataloushallinnolle uudet työrutiinit, mutta tukimaksatuksiin poikkeusaika ei ole vaikuttanut

Vuosi sitten virkamiehet joutuivat pohtimaan nopeasti, miten tukien haku ja maksaminen onnistuvat poikkeusoloissa. Lopulta kaikki sujui yllättävänkin helposti.
Sanne Katainen
Sastamalan maaseutupäällikkö Perttu Nääppä hoitaa asioita paljon puhelimella ja etäyhteyksillä.

"Ennen vanhaan oli huhtikuussa aulat täynnä jonoja, kun viljelijät palauttivat tukihakemuksiaan paperilomakkeella kuntaan", muistelee Sastamalan kaupungin maaseutujohtaja Katariina Pylsy.

"Viime keväänä tukihausta ei olisi tullut mitään ilman Vipu-palvelua."

Tukihakemus piti tosiaan aiemmin palauttaa kuntaan 30.4. mennessä. Muutama vuosi sitten – sähköisen haun ansiosta – määräpäivä siirtyi puolitoista kuukautta eteenpäin, kesäkuun puoliväliin.

Aikaisemmin viljelijöiden piti palauttaa vielä kesäkuun puolivälissä kuntaan kylvöalamuutosilmoitus, jos kasvulohkojen tiedoissa oli tapahtunut muutoksia päätukihaun jälkeen, muistuttaa Sastamalan maaseutupäällikkö Perttu Nääppä.

Ruuhkaa siis riitti virastoissa pitkin kevättä.

Sastamalan kaupunki tuottaa maaseutuviranomaispalvelut yhteistoimintasopimuksella Hämeenkyrön kunnalle ja Ikaalisten kaupungille. Kolmen kunnan alueella on yhteensä 1 150 tilaa, joiden kokonaispeltoala on 50 000 hehtaaria. Viljelijätukia alueella maksetaan vuosittain 35 miljoonaa euroa.

Sähköisessä asioinnissa Sastamalan yta on Suomen ykkönen. Jo usean vuoden ajan 98 prosenttia alueen tiloista on hoitanut tukihakemuksensa sähköisesti. Koko maassa osuus oli viime vuonna 95 prosenttia.

Sastamala muutti ensimmäisenä Suomessa myös yksityisteiden kunnossapitoavustusten haun kokonaan sähköiseksi: kaikki noin 400 yksityistiehakemusta jätetään ainoastaan sähköisesti. Sitä varten Pylsy laati yhdessä Matriset Oy:n kanssa ohjelman haun käsittelyyn ja automatisointiin.

Näin hyvässä tilanteessa tuskin oli iso murhe, miten poikkeustilanteesta selvitään?

"Kyllä asiakaspalvelun hoitoa joutui jonkin verran miettimään, kun poikkeustila alkoi", Nääppä myöntää. Hän muistuttaa, että tukioikeuksien siirrot on edelleen pakko hoitaa paperilla.

Monet tukioikeuksia luovuttavista ovat viljelystä jo luopuneita henkilöitä, jotka ikänsä perusteella kuuluvat riskiryhmään. Siksi turvallisia tapoja siirron hoitamiseen jouduttiin ihan tosissaan miettimään, Nääppä kertoo.

"Onneksi sulku alkoi sen verran aikaisin, että tukioikeuslomakkeita ehdittiin lähettää postitse asiakkaille. Silti moni joutui miettimään aika poikkeuksellisiakin keinoja tarvittavien allekirjoitusten hankkimiseen."

Sanne Katainen
Sastamalan maaseutujohtajan Katariina Pylsyn suosikkityöasento on mahallaan makuulla olohuoneen pehmeällä matolla. Ennen etätyöaikaa hän kertoo miettineensä, miksei työpaikoilla voisi olla mahdollisuus tehdä töitä vaikka lattialla, jos ihminen sen itselleen luontevimmaksi kokee.

Hallituksen antama etätyösuositus koski myös Sastamalan maaseututointa.

Neuvonta on painottunut korona-aikana pitkälti sähköpostiin ja puhelimeen.

Oman lisämausteensa tilanteeseen antoi digitointi ja lohkotietojen ajantasaistus, joka tehtiin isossa osassa Sastamalan aluetta juuri korona-ajan edellä. Neuvottelut peruslohkorajojensa muutoksiin tyytymättömien viljelijöiden kanssa jouduttiin käymään puhelimitse, mikä ei ollut aivan yksinkertaista, Nääppä kertoo.

Myös Pylsy koki viime keväänä sen, miten hankalaa karttapiirrosten tekeminen puhelinohjeiden perusteella on.

”Autoin viime keväänä viljelijöitä tukilomakkeiden täytössä ja vaikeinta oli piirtää pientä kasvulohkoa viljelijän puhelimessa antamien selvitysten perusteella. Olisihan se ollut helpompaa katsoa samaa karttaa viljelijän kanssa. Älykännykän kamera pelasti monta tilannetta."

Teams olisi ollut monessa tilanteessa verraton apu viljelijöiden kanssa keskustellessa. Pylsy uskookin sen ja muiden mobiilisovellusten yleistyvän myös viljelijöiden keskuudessa.

Kokonaan etätyöksi kunnan maaseutuviranomaisten työ ei sentään koronankaan myötä ole muuttunut.

"Joka päivä joku toimiston työntekijöistä on tavoitettavissa paikanpäältä", Pylsy toteaa. Tavoite on, että kaikki toimistokäyntiä vaativa asiointi hoidetaan ajanvarauksella, mutta ketään ei silti hänen mukaansa oveltakaan käännytetä.

Toimistoon hankittiin heti sekä käsidesiä että maskeja ja käsineitä, jotta tarpeelliset käynnit voisi hoitaa turvallisesti. Odotustuoleja harvennettiin niin, että etäisyydet pystytään pitämään riittävinä. Etuna on sekin, että pari vuotta käytössä ollut toimisto Sastamalan keskustassa ei ole avotilaa.

"Työtilojen välissä olevat seinät pienentävät osaltaan sekä työntekijöiden että asiakkaiden tartuntariskiä", Nääppä pohtii.

Sanne Katainen
Katariina Pylsyllä on kotona myös työpöytä, vaikka enin osa työajasta kuluu lattiamatolla.

Viime vuoden tukien viimeiset erät maksetaan seuraavien kahden kuukauden aikana. Yksikään maksuerä ei ole myöhästynyt päivääkään maksuaikataulusta, joka laadittiin jo ennen korona-aikaa.

Se on melkoinen saavutus hallinnonalalla, jonka kautta kulkee vuosittain parin miljardin euron verran tukia. Kaikissa EU-maissa tukia ei ole pystytty normaalivuonnakaan maksamaan ajallaan.

Aikataulupaine toki on melkoinen, myöntävät sekä Pylsy että Nääppä.

"Olisi todella iso riski, jos useampi toimiston työntekijä sairastuisi samanaikaisesti. Miten asioiden hoitaminen pystyttäisiin siinä tilanteessa turvaamaan", Nääppä pohtii.

Kuntien ohella tukien hallinnointi on iso ruljanssi myös portaiden muilla tasoilla, ely-keskuksissa ja EU:n maksajavirastotehtävää hoitavassa Ruokavirastossa. EU valvontakoneistoineen tarkkailee viljelijöiden ohella myös sitä, että hallinto hoitaa tehtävänsä vaatimusten mukaisesti.

Sanne Katainen
Vaikka iso osa työajasta tehdäänkin etänä, joku on aina virka-aikana paikalla myös maaseututoimistossa, kertoo Katariina Pylsy. Ajanvaraus on toivottavaa, mutta ketään ei hänen mukaansa poiskaan käännytetä.

Viranomaiset pohtivat yhteistyössä viljelijöiden kanssa myös viljelytoimien turvaamista poikkeusoloissa. Pirkanmaalla ja Satakunnassa yhteistyötä tehtiin MTK:n paikallisyhdistysten kanssa laatimalla tarkistuslista kevättöiden kannalta välttämättömistä asioista viljelijöiden käyttöön.

"Kevättöiden tarkastuslistaan kirjattiin asioita, jotka viljelijöiden on tärkeää huolehtia kuntoon hyvissä ajoin", Nääppä kertoo.

Esimerkiksi lannoitteet ja siemenet on syytä olla hankittuna ja varastoituna niin, että tilan ulkopuolinenkin pystyy hätätilanteessa hoitamaan tilan kylvöt viljelijän itse sairastuttua. Tukihakemukset on syytä tehdä hyvissä ajoin, ja sähköiseen asiointiin on syytä olla valtuutettuna vähintään yksi henkilö viljelijän itsensä lisäksi.

Juuri ennen koronaepidemiaa Pirkanmaalla oli ehditty päivittää Puolustusvoimien henkilövarausjärjestelmä (VAP), jonka tavoitteena on turvata kriisitilanteissa alkutuotannon häiriötön toiminta. Sen pohjalta Pirkanmaalla laadittiin listat viljelijöistä, jotka voivat tuurata koronaan sairastuneita naapureitaan.

Jos tilanteessa haluaa nähdä hyvää, ainakin korona on lisännyt valveutuneisuutta ja herättänyt varautumisen tarpeeseen, Nääppä pohtii.

Sanne Katainen
Työrupeama kannattaa välillä katkaista pientä taukojumppaa varten, jotta veri kiertää ja ajatus kulkee paremmin, vinkkaa Katariina Pylsy.

Merkittävä osa niin Pylsyn kuin Nääpän työtä ovat palaverit. Ne hoituvat muiden töiden tapaan mistä vain, omalta koneelta Teams-ohjelman kautta.

"Teams oli meillä juuri viime vuoden alussa otettu käyttöön ja oikeastaan sitä vasta opeteltiin poikkeusolojen alkaessa", Nääppä kertoo. "Nopeasti Teams-palavereista tuli kuitenkin rutiini."

Pylsy iloitsee erityisesti siitä, että hänen työhönsä oleellisena kuuluneet työmatkat Tampereelle ja Helsinkiin ovat jääneet kokonaan.

"Sen sijaan että matkustaisin monta tuntia voin vain napsauttaa yhteyden päälle ja palaveri on siinä."

Palavereihin Pylsy varautuu aina lankakerällä ja sukkapuikoilla. Ajatus pysyy hyvin käsiteltävässä asiassa, kun kädet samaan aikaan luovat langasta sukkia. Niitä on vuoden aikana syntynyt lukemattomia myös työkavereille ja näiden lapsille.

Sanne Katainen
Jokaisella työntekijällä on Sastamalan maaseututoimistossa oma työhuone. Seinät auttavat pitämään etäisyyttä ja ehkäisemään tartuntoja, maaseutupäällikkö Perttu Nääppä arvioi.

Lue lisää

Etätyön roolia on täsmennettävä

Haave, jonka voi toteuttaa

Etätyö lisääntyi – lisääntyykö samalla sivutoiminen maanviljely?

Pitääkö työnantajan ärähtää, jotta etätyöläiset palaavat työpaikoille?