Maatalous

Äiti ja tyttäret pyörittävät yhtä Suomen suurimmista perunatiloista: "Isännän kuolema pysäytti arjen, mutta vain hetkeksi"

Penttilän tytöt eivät anna ennakkoluulojen murentaa työtään perunafarmareina. Siskokset tekevät myös valtaosan tilan konehommista itse.
Tomi Hirvinen
Penttilän perunatilaa ovat viimeiset seitsemän vuotta luotsanneet äiti ja tyttäret. Helmi (vas.), Elle, Anne ja Hilla ovat kehittäneet tilastaan kilpailukykyisen. Johtotähtenä toimii rakkaus perunaan.

Kalajoen Pitkäsenkylässä sijaitsevalla Penttilän Perunatilalla ollaan kevättöiden suhteen lähtökuopissa.

Alkuvalmisteluista vastaavat tuttuun tyyliin perheen siskokset Hilla, Helmi ja Elle Penttilä sekä heidän Anne-äitinsä. Vetoapua tilan töihin antaa tarvittaessa myös perheen armeijaikäinen poika, Kalle.

"Rakkaus perunaan ja sen viljelyyn on niin voimakasta, että sitä tuntee olevansa jälleen elossa, kun pääsee pellolle", Hilla-tytär luonnehtii hymyillen.

Penttilän tilalla riittää töitä läpi vuoden, sillä yritys on saavuttanut merkittävän aseman suomalaisen ruokaperunan tuottajana.

Vuosien saatossa tilaa on kehitetty monin eri tavoin. Viljelysuunnittelun lisäksi keskiössä on ollut perunapakkaamon automatisointi.

"Kehittämiseen pistetään paukkuja, sillä tällä alalla pärjäämisen edellytyksenä on laatu. Niinpä ketjun tulee olla katkeamaton pellolta pöytään."

Pohjoispohjalaisella perunatilalla on pitkä ja mielenkiintoinen historia.

Ennen nykyistä toimintamuotoa Penttilän tiluksilla lypsettiin lehmiä, mutta maidontuotannon rinnalla kulki tiiviisti myös pienimuotoinen perunanviljely.

"Appeni aloitti perunanviljelyn jo 60-luvulla. Hehtaareita oli pari, mutta vuonna 1985, kun minä tulin taloon emännäksi, perunaa nostettiin jo kymmenen hehtaarin alalta. Pikkuhiljaa viljelyala kuitenkin kasvoi, sillä kehitysnäkymät maidontuotannossa alkoivat olla rajalliset. Lopullinen tuotantosuunnan muutos maidosta perunaan toteutettiin 80-luvun lopulla. Siirtyminen tapahtui luontevasti. Nurmiala muutettiin perunalle ja laajentamisen mahdollistivat myös hyvät osto- ja vuokramaat. Viisikymmentä perunahehtaaria mahdollisti kehityskelpoisen alun", Anne taustoittaa.

Toiminta oli alusta lähtien hyvin nousujohteista, sillä Penttilän tilan isäntä tunnettiin perunanviljelyn edelläkävijänä.

"Antero oli hyvin innovatiivinen, yritteliäs ja kova kehittämään. Hän oli myös erittäin kiinnostunut uudesta teknologiasta. Esimerkiksi peltolohkojen yhdistäminen sekä pakkauslaitteet ovat Anteron käsialaa. Ja jos jotakin konetta ei löytynyt Suomesta, lähdimme rohkeasti ulkomaille ja kiertelimme alan messuja", Anne kertaa.

Seitsemän vuotta sitten Penttilän perhettä kohtasi suuri suru, kun Antero Penttilä menehtyi. Taustalla oli nopeasti edennyt sairaus.

"Arki pysähtyi, mutta elämän oli jatkuttava. Samoin yritystoiminnan. Vaihtoehtoja oli tasan yksi, joten jatkoimme tilanpitoa tyttöjen kanssa", Anne kertoo.

Kaksoset, Hilla ja Helmi, olivat tuolloin parikymppisiä ja Elle ja Kalle peruskoulussa. Perunat nostettiin ajallaan ja tilauksetkin saatiin matkaan ilman viivästyksiä.

Vaikka agrologeiksi (AMK) kouluttautuneet Hilla ja Helmi joutuivat farmarin saappaisiin surun varjossa, työhön tarttuminen ei tuottanut ongelmia.

"Mitään ei ole tarvinnut ihmetellä. Olemme pottupellon kasvattamia, joten kaikki työvaiheet konehommista lähtien olivat entuudestaan tuttuja. Ja työ osoittautui parhaimmaksi lääkkeeksi myös itse surutyöhön", Helmi sanoo.

Penttilän perunatilan siskokset Anne-äidillä vahvistettuna ovat jatkaneet tilanpitoa kehitysrikkain askelmerkein.

"Isä antoi perinnöksi rakkauden työhön, maahan ja ennen kaikkea perunoihin. Tähän perintöön lukeutuu myös se, että emme ole jääneet kiinni perinteisiin. Tartumme hetkeen ja kokeilemme rohkeasti myös uutta, kuten uusia perunalajikkeita. Hyvät otetaan käyttöön ja vähemmän hyvien kohdalla tehdään hallittu korjausliike. Perunanviljelyn hopealankana toimivat ajasta toiseen ennakkoluulottomuus, hyvät pellot sekä äärimmäinen huolellisuus."

Erityisesti tilakeskuksen läheisyydessä olevia peltojaan Penttilän naisväki kehuu vuolaasti.

"Pellot ovat entistä merenpohjaa ja soveltuvat näin ollen mitä parhaiten perunanviljelyyn."

Siskokset liputtavat myös vahvan ja osaavan perhetiimin puolesta, unohtamatta myöskään hyviä työntekijöitä.

"Toimivan yhteishengen voimin olemme pysyneet aallon harjalla. Lisäksi laadukkaan omaviljelyn, monipuolisten lajikkeiden sekä tehokkaan pakkaamon ansiosta pystymme vastaamaan myös keskusliikkeiden toiveisiin."

Tiivis tiimihenki on Penttilän perunatilallisille muutenkin tärkeää, sillä he haluavat onnistua parhaalla mahdollisella tavalla kilpailulla peruna-alalla.

"Moni rohkenee nimittäin vieläkin epäillä, ettei tyttöenergia taivu esimerkiksi konehommiin. Nyt olisi aika miettiä omia ennakkokäsityksiä ja mahdollisesti myös luopua niistä. Naiset osaavat tehdä samat työt kuin miehet ja tietenkin toisinpäin", Hilla muistuttaa hymyillen.

Tomi Hirvinen
Jokaisella tytöllä on yhteisten lisäksi myös omat työvehkeensä. Hilla on ajanut itsekulkevaa perunostokonetta jo 11-vuotiaasta lähtien. "Yksikään työvaihe ei jää sukupuoleni takia tekemättä."

Penttilän Perunatila

  • Suomen suurimpia ruokaperunatiloja.
  • Saman suvun hallussa vuodesta 1887 lähtien.
  • Yrittäjäperhe Helmi, Hilla, Elle ja Kalle sekä Anne Penttilä.
  • Viljelypinta-ala vajaat 180 ha, josta perunaa noin 120 ha.
  • Varastotiloja noin kymmenelle miljoonalle perunakilolle.
  • Viljelyksessä noin kymmenen eri lajiketta.
  • Vuosittain kokeilussa useita uutuuksia.
  • Sukupolvenvaihdos viiden vuoden sisällä.
Lue lisää

Komissio valmistelee lainsäädäntöä häkkikieltoon – EU:n tuottajajärjestö perää tarpeeksi pitkää siirtymäaikaa

"Isot pörssiyhtiöt alkavat jo osin hyödyntää osuustoimintaan sisään rakennettuja perusajatuksia – paremmin kuin osuuskunnat tekevät sen itse"

Uutta käyttöä turvepelloille – kosteikkoviljelyyn sopivilla kasveilla voidaan korvata turvetta lämpölaitoksissa, kuivikkeina tai kasvihuoneissa

Tältä näyttää kymppitonnin sonni – Atrian sonnihuutokaupassa rikottiin ennätyksiä