Maatalous

MTK:n peltokasvivaliokunta vastustaa jyrkästi suorien tukien myöntämistä raivioille: "Vain pieni osa viljelijöistä hyötyisi"

Valiokunnan varapuheenjohtaja pelkää raivaamisen ryöstäytyvän hallitsemattomaksi, jos tukioikeudet päätettäisiin raivioille myöntää. Jo nyt tahti on kova ja arvioita raivioiden kokonaisalasta on nostettu lähes puolella.
Kai Tirkkonen
Pellon raivuuta Raahessa 11. toukokuuta. Kuvituskuva.

Suomessa EU-jäsenyyden aikana eli vuodesta 1995 lähtien raivattujen peltojen kokonaisala lähestyy jo 90 000 hehtaaria. Määrä on siten huomattavasti suurempi, mitä tähän asti on arvioitu.

Tähän asti arviot ovat liikkuneet 60 000 ja 70 000 hehtaarin tuntumassa.

Tahti on suorastaan kiihtynyt, ja kiihtyy edelleen, jos raiviot päätetään ottaa suorien tukien piiriin, arvioi MTK:n peltokasvivaliokunnan varapuheenjohtaja Ari-Pekka Kirjonen Salon Perttelistä.

Samoilla linjoilla on valiokunnan puheenjohtaja Esa Similä Laihialta.

Similän mukaan vuonna 2023 pinta-alasta puhuttaessa tarvitaan varmasti jo kuusinumeroinen luku, jos uuden ohjelmakauden alkuun – eli juuri vuoteen 2023 – mennessä raivatut pellot luvataan ottaa tukien piiriin.

Similän arvio on 120 000 hehtaaria, Kirjosen pelkona on vielä huomattavasti suurempi ala.

Peltokasvivaliokunta toimitti viime viikon tiistaina kokoontuneelle MTK:n johtokunnalle kannanoton, jossa raivioiden pääsy suorien tukien piiriin tyrmättiin tiukasti.

Sekä Similä että Kirjonen korostavat, että koko maan kasvinviljelysektoria edustavan valiokunnan kannanotto on laadittu yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti.

"Tässä ei ole kyse maantieteellisestä vastakkainasettelusta. Tässä eivät riitele etelän ja pohjoisen tai lännen ja idän viljelijät. Kyse ei ole myöskään tukialueiden eli AB- ja C-alueiden välisestä vastakkainasettelusta", AB-alueen Kirjonen korostaa.

Samaa korostaa C-alueella viljelevä Similä.

"Ei myöskään naiset–miehet tai nuoret–vanhat, tai tuotantosuunnat keskenään", Kirjonen jatkaa. "Tässä on vastakkain noin 3 000 uutta peltoa runsaasti raivannutta viljelijää ja loput noin 45 000 viljelijää, jotka eivät ole raivanneet."

Raiviopeltojen määrän kasvu on muuttanut myös merkittävästi euromäärää, joka tarvittaisiin suorien tukien maksuun nykyisillä tukitasoilla. Aiemman 60 000 hehtaarin lisäys olisi vaatinut Kirjosen mukaan 25–30 miljoonaa euron lisäystä.

"90 000 hehtaarin tuet nielisivät jo 45 miljoonaa euroa."

Ja sitähän ei ole tulossa, vaan pinta-alan lisäys katettaisiin olemassa olevista tukirahoista. Se taas merkitsisi hehtaarikohtaisen tukisumman pienenemistä.

Se tapahtuisi kaikilla tiloilla, niin peltoja raivanneilla kuin kaikilla muillakin, sekä Similä että Kirjonen korostavat.

Moni viljelijä ei heidän arvioidensa mukaan ole laskenut, millainen vaikutus tukioikeuksien myöntämisellä raiviopelloille olisi juuri heille itselleen.

"Useampikin on minulle ihmetellyt, kannattaako pienistä summista meteliä pitää", Kirjonen kertoo.

Eri laskelmissa on päädytty 1000–5000 euron tilakohtaisiin tukimenetyksiin vuodessa.

"Ja menetys kertautuu joka ikinen vuosi", Similä korostaa.

"Kun joka tapauksessa tiedetään, ettei tilojen taloudellinen tilanne ole hyvä nytkään, ei sitä pitäisi tällaisilla toimilla horjuttaa enää yhtään lisää", Kirjonen painottaa.

Monelle peltoa raivanneelle saattaisi myös olla ikävä yllätys, kun tilan kokonaistukimäärä laskisi uusista tukikelpoisuuden saaneista raiviohehtaareista huolimatta, Kirjonen lisää. Hänen mukaansa vain todella runsaasti uutta peltoa raivanneet pääsisivät yhtälössä plussan puolelle.

"Valtaosalla uutta peltoa raivanneista tiloista alat ovat hyvin pieniä, puolesta hehtaarista pariin hehtaariin. Heille raivioiden saaminen tukien piiriin ei ole merkittävä taloudellinen kysymys."

Kirjonen korostaa, että uusien peltojen raivaaminen kiellettiin Suomessa ylituotannon vuoksi jo vuonna 1987. Tilanne muuttui, kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun, jossa raivauskieltoa ei säädöstasolla ollut.

"Siitä raivaus taas alkoi", Kirjonen toteaa mutta muistuttaa, että myös EU on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan selväksi, että uudet pellot eivät pääse tukien piiriin. Sen ovat tehneet selväksi myös maa- ja metsätalousministeriö sekä MTK:n johto.

"Koko ajan on ollut tiedossa, että yhteiskunta ei ole raivioiden tukikelpoisuudelle myötämielinen", hän toteaa.

Toisenlaista viestiä on saattanut antaa niin sanottu Karhisen paperi, jonka mukaan kaikki pellot tulisi saada tukioikeuksien piiriin.

Kirjonen ei usko, että siinä tarkoitettiin jopa satoihin hehtaareihin nousevia uudisaloja, vaan nimenomaan lohkojen viljelyominaisuuksia parantavia raivuita.

"Ja toki on tärkeää pitää huolta, että esimerkiksi rakentamisen vuoksi poistuvien peltojen tukioikeudet siirtyvät uusille pelloille."

Similä korostaa tilanteen tulenarkuutta myös maataloustuotteiden ostajien, niin teollisuuden kuin kuluttajienkin reaktioiden näkökulmasta.

"Koko ajan puhutaan siitä, että Brasiliassa raivataan metsiä peltojen tieltä. Entä kun Suomessa tai EU:ssa hoksataan, että sitä ihan samaa tehdään Suomessakin, ja vielä isolta osin turvemaille, jolloin ilmastovaikutus on aivan omaa luokkaansa."

Hän muistuttaa, että vaikutukset voivat tulla vastaan nopeastikin. Suomessa maataloustuotannon yksi valtti on jäljitettävyys.

"Suomeen ollaan rakentamassa useita uusia kauramyllyjä, ja niiden kohdemarkkinat ovat ulkomailla. Ostajat alkavat nopeasti edellyttää sitä, ettei niiden käyttämä vilja ole peräisin turveraivioilta."

Sama riski koskee esimerkiksi maitotuotteita, Kirjonen korostaa.

"Meidän pitää koko ajan olla herkkänä tuotantomme imagon ja brändin suhteen", Similä toteaa.

EU-päätöksentekijöiltä Suomen turveraivioita on mahdotonta peitellä, Similä muistuttaa. Ympäristöväki ja vihreät puolueet ottavat asian varmasti esiin, jos Suomi tuet päättää myöntää raivatuille turvemaille.

Lue myös:

Raiviopeltojen tukieurot jälleen auki – moni viljelijä odottaa tukioikeuksien lakkautuksen tuovan suorat tuet myös raivioille

Raivioiden tuet jakavat tuottajien mielipiteitä – Raahessa puolustetaan ruokaa tuottaville tärkeitä raiviopeltoja

Etelän tuottajat eivät halua raivioita korvauskelpoisiksi – "Koetaan voimakasta vääryyden tunnetta"

Etelä-Savon MTK-pomo: "Maatalouteen emme kaipaa asuntomarkkinoiden kaltaista kasvukeskuspolitiikkaa"

Tästä on kyse

  • EU:n komission mukaan suorien tukien eli perus- ja viherryttämistuen sekä nuoren viljelijän tuen perusteena olevat tukioikeudet voi lakkauttaa vuonna 2023. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on linjannut, että Suomi aikoo käyttää tämän mahdollisuuden hyväkseen.
  • Tukioikeudet myönnettiin viljelijöille heidän vuonna 2006 ilmoittamiensa peltohehtaarien mukaan. Sen jälkeen raivattuja peltoja ei ole voinut saada tukien piiriin muutoin kuin ostamalla tukioikeuksia markkinoilta.
Lue lisää

Älä tavoittele lähimmäisen tukioikeuksia

Jari Leppä: Perustuki on tulossa raiviopelloille, korvauskelpoisuus vain pienelle osalle raivioista

Viljelijöiden niukka enemmistö jättäisi raiviopellot ilman tukia – MTK:n Marttila: "Raivioiden tuista haetaan kompromissi, ääripäät on suljettu pois"

"Kevytmuokatut ja suorakylvetyt alat kärsivät sateista eniten" – Laihialla kylvökausi venähti kuukaudeksi