Maatalous

Sudet iskivät lammaslaumaan ankarasti viime kesänä: laitumelle vietiin yli 70 lammasta, kotiin saatiin 24 – Letolla laidunnetaan taas

"Täytyy toivoa, että sudet pysyvät pois tänä kesänä”, sanoo Kalajoen Letolla laiduntavia lampaitaan katseleva lampuri Lasse Heikkilä.
Esko Keski-Vähälä
Lasse Heikkilä vuokraa Leton laidunta Kalajoen Etelänkylän ja Pohjankylän jakokunnilta. Laitumen Pohjanlahteen rajautuva sivu on aitaamatta. "Sudet pääsevät laitumelle, jos ne lähtevät meren puolelta kiertämään”, Heikkilä sanoo.

Lampaat laiduntavat taas Letolla, jossa sudet viime kesänä verottivat laumaa monta kertaa.

Raadeltuja ja tapettuja lampaita löytyi susien jokaisen käynnin jäljiltä. Lampuri Lasse Heikkilällä oli Letolla yli 70 lammasta, joista kotiin Alavieskaan saatiin vain 24.

”Aivan kaikkia tapettuja emme löytäneet. Muutama lammas lienee päätynyt jokeen”, Heikkilä arvioi.

”Tai sitten sudet piilottivat saaliinsa hyvin.”

Lammastilan isäntänä Heikkilä on ollut vuodesta 2015.

”Letolla on laidunnettu joka kesä. Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin sudet kävivät lampaiden kimppuun.”

Tänä suvena laidunnus Letolla alkoi juhannusviikolla. Lampaiden tehtävä on sama kuin vuosi sitten: ne hoitavat maisemaa jakokuntien mailla.

Laidun on osittain aidattu kaksi metriä korkealla hirviaidalla. Täksi kesäksi aidan alareunaan aitauksen ulkopuolelle asennettiin lisäksi sähkölanka susia säikäyttämään.

Valvontalaitteisto välittää tietoa laitumelta, käytössä on riistakameroita, gps-pantoja ja poropaikantimia.

”Lisäksi olen asentanut liikkuvaa kuvaa lähettäviä kameroita”, Heikkilä kertoo.

Petojen pelotteeksi hän tuo vielä ääni- ja valokarkottimia, joissa on liiketunnistin. Liikkuvan kohteen rekisteröinyt äänikarkotin päräyttää ilmoille 125 desibelin äläyksen.

Esko Keski-Vähälä
Laitumen tätä osaa rajaa kaksi metriä korkea hirviaita. Täksi kesäksi aidan alareunaan aitauksen ulkopuolelle asennettiin lisäksi sähkölanka susia säikäyttämään.

Kalajoen suistossa oleva yli 35-hehtaarinen laidun rajautuu Pohjanlahteen ja Kalajokeen.

Merelle oleva laitumen sivu on aitaamatta. Sääolot sanelevat, kuinka kauas meri kulloinkin vetäytyy. Pohjanlahden vesi saattaa laskea niin, että hiekkapohjaa paljastuu satojen metrien matkalta.

Aitaamatonta, mereen rajautuvaa laitumen osaa on vähintään kilometrin pituudelta, Heikkilä arvioi.

Hän ei ole harkinnut aidan rakentamista tuohon osaan. Se on seuraavan sopimuskauden asia, hän sanoo.

Lisäksi kyseessä on suojeltava luontoalue. "Aidan rakentamiseen olisi saatava erillinen lupa."

Aita myös pienentäisi laidunta. Veden vetäytyessä paljastuvalle rannalle nousee kasvillisuutta, joka maistuu lampaille.

Sudet pääsevät Leton laitumelle, jos ne lähtevät kiertämään meren puolelta, Heikkilä sanoo.

Esko Keski-Vähälä
Helteisenä päivänä lauma on meren tuntumassa, mutta lampaat rientävät hoitajansa luo tutun äänen kuullessaan. Sangossa oleva kaurakin kiinnostaa.

Letolla laiduntaa nyt noin 50 lammasta. Heinäkuun aikana katras kasvaa, Heikkilä tuo laitumelle vielä lisää maisemanhoitajia.

Tilan lampaita on tänä kesänä yli kymmenellä laitumella Kalajoella ja Alavieskassa. Laitumista kolme on Pohjanlahden saarissa. Kaksi saarilaidunta on Kalajoessa.

”Laitumilla on yhteensä 285 uuhta. Niiden lisäksi laidunnamme karitsoja ja pässejä."

Laitumia kierretään päivittäin. "Käymme tarkistamassa, että kaikki on hyvin.”

Letto on noin seitsemän kilometrin päässä Kalajoen kaupungin keskustasta. Laitumen lähistöllä on useita loma-asuntoja ja teollisuuslaitos. Lähin talon on noin puolen kilometrin päässä.

Esko Keski-Vähälä
Laitumen Letontien puoleinen osa on metsää, jossa kasvaa varsinkin lehtipuita ja pensaita. Heikkilän tilan lampaita on tänä kesänä yli kymmenellä laitumella.

Viime kesänä sudet hyökkäsivät Leton lammaslaumaan ensimmäisen kerran heinäkuun ja elokuun vaihteessa.

Susien ensimmäinen isku paljastui, kun paikallinen kalastaja havaitsi lampaan, joka pelästyneenä ui Kalajoessa Äijän sataman lähistöllä. Uimaan lähtenyt lammas oli merkki siitä, että laitumella ei ole kaikki kunnossa.

Katrasta tarkastamaan menneet löysivät raadeltuja, kituvia ja kuolleita lampaita. Sudet eivät juurikaan olleet syöneet lampaita.

”Kuolleita lampaita löytyi 11”, kertoi petoyhdyshenkilö Mika Ängeslevä käynnistään laitumella (MT 21.8.2020). Hän oli mukana laidunta tarkistamassa sen jälkeen, kun susien vierailu oli huomattu.

Samalla käynnillä löydettiin parikymmentä lammasta, joilla oli pahoja vammoja. Moni oli niin huonossa kunnossa, että eläinlääkäri määräsi eläimet lopetettavaksi.

Susien ensimmäisen käynnin jäljiltä Leton laumasta jouduttiin kuljettamaan kaikkiaan kolmisenkymmentä lammasta Honkajoki Oy:lle.

Ängeslevä arvioi MT:ssä viime kesänä, että sudet olivat tappaneet ensimmäiset lampaat jo heinäkuun viimeisen viikon alkupuolella. Toinen käynti olisi ollut lauantain 1.8.2020 vastaisena yönä.

Kolmannen kerran sudet tulivat Leton laitumelle 12.8.–13.8.2020. Tuon käynnin jäljiltä kahdeksan lammasta kuoli tai jouduttiin lopettamaan.

Esko Keski-Vähälä
Jokisuiston tuntuman hiekkaisen rannan kasvusto on lampaiden mieleen. Suut käyvät, maisemanhoitotyö sujuu. Usein lampaat ovat olleet Leton laitumella marraskuun alkuun. ”Ne voivat olla täällä niin kauan kuin syötävää riittää. Lumen tulo lopettaa laidunnuksen”, Lasse Heikkilä sanoo.

Leton laidunalueelle myönnettiin viime kesänä määräaikainen sudenkaatolupa.

”Lupa oli kerrallaan voimassa 21 vuorokautta. Kolme kertaa lupaa jatkettiin. Susi jäi kaatamatta”, Heikkilä kertoo.

Kaatolupien voimassaoloaikana susi tuli kolme kertaa laitumelle.

”Joka kerta olin itsekin sutta pyytämässä. Se oli kuitenkin pyytäjiään ovelampi.”

Pimeyskin haittasi jahteja.

”Ensimmäinen kerta oli paras, mutta harjoitteluksi meni sekin.”

Esko Keski-Vähälä
Parinkymmenen sentin korkeuteen asennettu sähkölanka estää petoja kaivautumasta aidan alta laitumelle. Langan alusta ja ympäristö on raivattava säännöllisesti. Jos langassa on liikaa kasvillisuutta kiinni, sähkövirta maadoittuu tehokkaasti pois. Silloin langan antama isku menettää merkityksensä.

Lue lisää:

Petoyhdyshenkilö: "Uusia susihavaintoja ei ole kertynyt" – Kalajoen seudulla susia havaittiin viimeksi noin kuukausi sitten, keväällä havaintoja karttui viikoittain

Sudet tappoivat kolmekymmentä lammasta Kalajoella – jättivät saaliinsa metsään kitumaan

Sudet iskeneet samalle laitumelle ainakin kolme kertaa – 76 lampaan laumasta tapettu Kalajoella jo lähes 50

Suden kaatamiseen poikkeuslupa Kalajoelle – Leton alueella tapettu kymmeniä lampaita

Metallialalta maanviljelijäksi – lammastilan uusi isäntä aloittaa maltilla

Lue lisää

Kettukarkki tyynyllä odottaa sammuttajaa, kun lepovuoro metsäpalon sammuttamisesta alkaa

Etelä-Savon pelastuslaitoksen "sammutustraktorit" suuntasivat sammuttamaan Kalajoen jättipaloa – "Näillä sitä miesvoimaa säästetään"

Kalajoen maastopalo leviää erittäin nopeasti latvapalona

Kalajoen maastopaloa sammutellaan vaikeassa maastossa päiviä – savua levisi liki sadan kilometrin päähän, sammutustöihin osallistuneelle lukuisia ampiaisenpistoja