Maatalous

Peltojen fosforin määrän lasku jyrkkenee, lannoitusrajoitukset vaikuttavat

Myös rikin määrä vähenee pelloissa koko maassa.
Heta-Linnea Kovanen
Koko maan tilastossa lähes 40 prosenttia maanäytteistä menee fosforin osalta viljavuusluokkaan välttävä. Luokissa huono ja huononlainen on yhteensä nyt yli 20 prosenttia pelloista.

Peltojen fosforilannoituksen rajoittaminen on syönyt maan fosforivarastoja.

Maaseudun Tulevaisuuden Eurofins Viljavuuspalvelulta saamasta aineistosta selviää, että koko maan keskimääräinen peltojen fosfori on pudonnut viljavuusluokkaan välttävä.

Vuosina 2016–2020 otetuissa maanäytteissä keskimääräinen fosforiluku oli 9,7 milligrammaa litrassa. Vuosina 2011–2015 luku oli 11,3. Vuosituhannen alussa se oli 12,6 milligrammaa litrassa.

Fosforin alenema on erittäin huomattava koko maassa, tilannetta kommentoidaan Eurofins Viljavuuspalvelusta.

Koko maan tilastossa lähes 40 prosenttia maanäytteistä menee fosforin osalta viljavuusluokkaan välttävä. Luokissa huono ja huononlainen on yhteensä nyt yli 20 prosenttia pelloista.

Viime vuosina näissä kolmessa luokassa on ollut kasvua.

Osuudet ovat vähentyneet luokissa hyvä, korkea ja arveluttavan korkea.

Myös rikin määrä on laskenut tasaisesti koko maassa. Jos koko maan keskiarvoluku tippuu vielä yhden numeron, putoaa rikki yhden viljavuusluokan verran alaspäin.

Keskiarvo on nyt 16 milligrammaa litrassa, jolla se vielä on luokassa hyvä. Monissa maakunnissa rikki on jo viljavuusluokassa tyydyttävä, kun se on niissä aiemmin ollut luokassa hyvä.

Rikkiä tarvitaan valkuaisaineiden muodostumiseen, joten se on oleellinen kasvutekijä. Valkuaispitoisuus on yksi tärkeimpiä asioita esimerkiksi rehunurmien ja viljojen sadon laadussa.

Kaliumin määrä on monilla alueilla pysytellyt suunnilleen samalla tasolla kuin ennen, mutta esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ja Oulun alueella se on selvästi vähentynyt.

Muiden pääravinteiden, kalsiumin ja magnesiumin, määrissä ei ole kovin suurta muutosta.

Hivenaineita on tutkittu keskimäärin 31–43 prosentista maanäytteitä vuosina 2001–2020.

Siten on paljon peltoja, joiden hivenainetasosta ei ole mitään tietoa ja keskiarvot eivät siten välttämättä kerro totuutta.

Suurimmaksi osaksi tutkittujen peltojen hivenainemäärät ovat karkeasti ottaen samalla tasolla, mutta joidenkin ravinteiden osalta on huomattavia alueellisia eroja. Esimerkiksi mangaanin määrät ovat pienimpiä Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

MT kirjoitti tästä aiheesta myös joulukuussa.

Tuolloin johtava agronomi Tapio Lahti Yaralta totesi, että lannoitefosforin käyttö on supistunut neljäsosaan 20 vuodessa.

Peltojen fosforitaseet ovat laskeneet Lahden mukaan jopa negatiivisiksi. Hän huomautti, että monet viljelijät käyttävät fosforia vähemmän kuin tukiehdot sallisivat.

Jää nähtäväksi millaiseksi fosforilannoitus menee ensi kesänä, kun lannoitteiden hinnat hipovat nyt pilviä.

Myönteistä ympäristönäkökohtien kannalta on, että korkeimmissa fosforiluokissa olevien peltojen määrä on vähentynyt nopeasti. Sitä tiukennetuilla lannoitusrajoituksilla on haettu.

Huonoa on, että alimpien luokkien osuus kasvaa. Se vaikeuttaa näillä pelloilla muun muassa kasvien kasvuun lähtöä ja heikentää satonäkymiä.

Fosforilannoituksen sallittuja määriä tiukennettiin ympäristökorvauksessa vuonna 2015 alkaneella ohjelmakaudella.

Tuolloin tuottajajärjestö MTK kritisoi tiukennuksia, että parhaimman pään viljavuusluokissa joudutaan siirtymään ryöstöviljelyyn. Peltoon annettava fosforimäärä on vain murto-osa sadon mukana lähtevästä ravinteiden määrästä.

Reilu vuosi sitten Luonnonvarakeskus Luke julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin eri ympäristökorvaustoimien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.

Maatalouden ympäristötuki ja -korvaus ovat olleet käytössä 25 vuotta. Maataloudesta Pohjan- ja Suomenlahteen huuhtoutuvien ravinteiden määrä on laskenut 15–20 prosenttia aikaisempiin korkeimpiin arvoihin verrattuna, tutkimuksessa todettiin.

Tutkimuksen loppupäätelmä oli, että vuosina 2014–2020 toteutettava maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä on vähentänyt vesistöjen ravinnekuormitusta kohtalaisen hyvin.

Ympäristökorvausjärjestelmässä on mukana noin 90 prosenttia Suomen peltoalasta.

Lue lisää

Uhkana peltojen ravinneköyhyys

Lannoitteidenavaushintoja odotellaan – hinnoissa nousupainetta

Pumppaamalla järvi puhtaaksi? Lahti suodattaa rehevöityneen Kymijärven fosforivesiä hiekkakerroksen läpi – voisi toimia muuallakin

Soklin ikuisuuskaivos palautui valtiolle nimelliseen hintaan – riittääkö vielä usko? "Fosforia tarvitaan ruuantuotannossa"