
Suomi onnistui hyvin, arvioi EU-jäsenyydestä 1990-luvulla neuvotellut Taina Vesanto – ”Kaiken takana on edelleen oman tuotannon turvaaminen”
Suomen valkoisen ruusun I luokan ritarimerkillä itsenäisyyspäivänä palkittava Taina Vesanto uskoo, että maatalousalan menestys tulee tutkimuksen ja kehityksen kautta.
Taina Vesanto siirtyi eläkkeelle maa- ja metsätalousministeriöstä lokakuun alussa. Hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja asuu nykyisin Espoossa sekä mökkeilee Varsinais-Suomessa saaristossa. Kuva: Pekka Väisänen”Tukia tarvitaan tuotannon turvaamiseen”, linjaa maa- ja metsätalousministeriön maatalousneuvoksen tehtävästä vasta eläköitynyt Taina Vesanto.
Hän uskoo, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostaminen kantaisi hedelmää suomalaisessa maataloudessa.
”Elinkeinoa vie eteenpäin se, että kokeillaan ja seurataan tieteen kehitystä. Sillä tehdään menestys”, Vesanto toteaa.
Olennaista maaseudun yritysten menestymisen kannalta on myös maaseudun palvelurakenne.
”Toimintaympäristö mahdollistaa yrittämisen maaseudulla, sen on oltava kunnossa.”
”Toimintaympäristö mahdollistaa yrittämisen maaseudulla, sen on oltava kunnossa.”
EU:n maatalouspolitiikan kannalta Vesanto näkee Suomen tilanteen edelleen melko samanlaisena kuin liittymisvuonna 1995. Hän oli mukana neuvottelemassa Suomen EU-jäsenyydestä ja pitää neuvottelujen lopputulosta onnistuneena edelleen.
”Kansallinen etu pystyttiin varmistamaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Kaiken takana oli oman tuotannon jatkumisen turvaaminen. Tämä iso periaate ei ole muuttunut mihinkään.”
Hallintokulttuurin muutokset sen sijaan olivat suuria, mikä teki Suomen ensimmäisistä EU-vuosista kiireisiä. ”Silloin siirryttiin hyvin ranskalaiseen hallintokulttuuriin. Nyt tilanne on jo siitä muuttunut ja jäsenmaitakin on enemmän.”
Maaseudun yritysten menestymisen kannalta on olennaista, että maaseudun palvelurakenne on kunnossa, linjaa Taina Vesanto. Arkistokuva. Kuva: Sanne KatainenViljelijöiden tilanne on EU-jäsenyyden aikana muuttunut paljon ja useaan kertaan.
”Tuotannon turvaaminen on analysoitava kulloisenkin tilanteen mukaan. On haettava siihen sopivat toimintamahdollisuudet ja sopeuduttava. Monenlaisia reformeja on vuosien aikana ollut”, Vesanto toteaa.
Hän aloitti työuransa vuonna 1986 ensin maatilahallituksessa, sitten hän työskenteli Puutarhaliitossa ja tämän jälkeen pitkään Maa- ja metsätalousministeriössä.
Presidentin itsenäisyyspäivänä myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki merkitsee hänelle paljon.
”En osannut odottaa, olen hyvin otettu ja ilahtunut”, lokakuun alussa eläköitynyt Vesanto kertoo.
Itsenäisyyspäivää Vesanto viettää kotona hyvää suomalaista ruokaa nauttien ja presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa katsellen.
”Itsenäisyyspäivä koskettaa tietysti, ja sen merkitys konkretisoituu tässä ajassa vielä eri tavalla. Varmaan tänä vuonna juhlistamme myös kunniamerkkiä.”
Eläkeläiseksi siirtyminen vaatii vielä hieman sopeutumista.
”Pidän edelleen yhteyttä työkavereihin. Uutisia seuraan ehkä nyt vielä enemmän kuin aiemmin. Maailman tilanteessa riittää seurattavaa. Liikunnalle on nyt enemmän aikaa ja olen ryhtynyt opiskelemaan myös kieliä”, hän kertoo uudenlaisesta arjestaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








