Maatalous

Luke: 3,1 miljardin kilon viljasato mahdollinen, sato jää keskimääräistä heikommaksi

Herneestä voi tulla historian suurin sato. Öljykasvien sato kasvaa viime vuodesta, mutta on edelleen pieni.
Johannes Tervo
Satoarviota varten ProAgrian asiantuntijat ovat tutkineet alueensa kasvustoja.

Tämän hetkisten satonäkymien mukaan pelloilta voidaan korjata 3,1 miljardin kilon viljasato. Sato on kymmenyksen keskimääräistä heikompi, arvioi Luonnonvarakeskus Luke ensimmäisessä satoarviossaan.

Kymmenen vuoden keskiarvoihin nähden alavireiset satonäkymät ovat myös rypsillä, rapsilla ja härkäpavulla. Sen sijaan herneestä odotetaan yhtä hyvää satoa kuin viime vuonna – tulossa voi olla Suomen historian suurin hernesato.

Syysvehnä ja -ruis ovat hyvässä kasvussa ja niiden sato-odotukset ovat korkealla. Syysvehnän osuus kokonaisvehnäsadosta kasvanee kolmannekseen, tavallisesti sen osuus on viidenneksestä kymmenesosaan.

"Pienentyneestä kylvöalasta huolimatta ruissato voi yltää yli 70 miljoonaan kiloon, kun syysruis pystyi hyödyntämään alkukevään kosteuden kasvuunsa", toteaa Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluiden yliaktuaari Anneli Partala.

Arvio ohrasadosta, noin 1 240 miljoonaa kiloa, on viidenneksen kymmenen vuoden keskisatoa pienempi. Ohra on eniten viljelty vilja Suomessa.

Toiseksi eniten viljellään kauraa. Sen satonäkymät, noin 1 030 miljoonaa kiloa, ovat keskimääräiset.

Vehnä- ja ruissato on jäämässä reilun kymmenesosan keskimääräisestä. Vehnän satoarvio, on noin 760 miljoonaa kiloa.

Viime vuonna herneen kylvöala kasvoi edellisestä vuodesta 80 prosenttia. Hernesato olikin satavuotisen tilastointihistorian suurin. Tänä vuonna hernettä on jälleen kylvetty yli 20 000 hehtaaria, ja sadosta odotetaan yhtä suurta kuin viime vuonna.

Viime vuonna rypsi- ja rapsisato kävivät pohjalukemissa, sato jäi pienimmäksi yli neljäänkymmeneen vuoteen.

Tänä vuonna lasku kääntyy nousuun viljelyalan kasvun myötä. Viime vuoteen verrattuna satoa voidaan saada kaksinkertainen määrä, tosin kymmenen vuoden keskisatomäärästä jäädään silti vielä kolmannes.

Syysviljat pääsivät hyvään kasvuun ennen helteitä, joten niiden hyvät satonäkymät toteutuvat varmimmin. Keväällä kylvettyjen viljojen, rypsin, rapsin, herneen ja muidenkin kasvien osalta jatkuva kuivuus voi pienentää tämän hetken satonäkymiä. Paikalliset ukkoskuurot sateineen lupaavat osalle peltoja huippusatonäkymiä, Lukesta todetaan.

Luken satotilaston heinäkuun satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta heinäkuun 12. päivänä. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin.

Seuraava, elokuun 23. päivän tilannetta kuvaava satotilasto, julkaistaan 27. elokuuta.

Lue myös:

MT:n satoennuste: Ohrasta voi tulla pulaa, rapsin tuontitarve iso

Lue lisää

Maito ja sianliha halpenevat, tulvat voivat muuttaa tilannetta

Vanhoja viljavarastoja syödään tyhjiksi ensi talvena, tämän syksyn ohra- ja ruissato eivät yksin riitä

Hyvästit huippusadoille: ”Ohran ja kauran hehtaarisadot jäävät 1 000–2 000 kiloa pienemmiksi kuin hyvänä vuonna" – ”Nyt vettä tarvitaan lisää ja nopeasti"

Viljojen pääverson sato voi jäädä heikoksi helteiden takia