Krannin tilalla yrittäjä saa taipua viljelyn lisäksi moneen: ”Olen lähiruokayrittäjä, työnjohtaja, some-ihminen, kehittäjä ja organisaattori”

Anne Lukanaa ja Olli Lukkarista kiinnosti kokeilla miten omaa viljaa voi hyödyntää. Toiminta on laajentunut niin, että nykyisin viljaa ei myydä tilan ulkopuolelle lainkaan vaan kaikki jalostetaan itse. Myyntiä on tilapuodin lisäksi ruokakauppoihin, leipomoihin, ravintoloihin ja kahviloihin. Kuva: Carolina Husu

Pihapiirissä sijainnut vanha navetta taipui suloiseksi tilapuodiksi. Kuva: Carolina Husu

Krannin tilaa Nurmijärven Lepsämässä luotsaavat Anne Lukana ja Olli Lukkarinen. Tilan arki koostuu kasvinviljelytilan töiden lisäksi oman tilan viljojen jatkojalostuksesta , tuotteiden myynnistä ja markkinoinnista sekä nelisen vuotta toimineen tilapuodin ja pari kesää pystyssä olleen kesäkahvilan pyörittämisestä.

Viljan jatkojalostus tilalla tuo Krannin tilan yrittäjien arkeen perinteisen kasvinviljelyn lisäksi liudan muita vastuita.

Karkeasti työnjako menee siten, että Lukkarinen vastaa viljelyksistä sekä myllystä, Lukana ottaa ohjat käsiinsä siitä eteenpäin.

Lukana ei koe olevansa maanviljelijä vaan kuvailee itseään korkeakoulutetuksi sekatyöläiseksi.

”Olen ennemminkin lähiruokayrittäjä, työnjohtaja, some-ihminen, kehittäjä ja organisaattori”, hän naurahtaa.

Krannin tilan tarina alkaa aivan perinteisenä kasvinviljelytilana. Paikka on Lukkarisen kotitila, jossa tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2012.

”Tilan toiminnan kehittäminen lähti yhteisestä halusta kokeilla, mitä itse viljellystä viljasta voidaan tehdä”, Lukkarinen kertoo.

”Lapsuudessani veimme rukiin ja vehnän jyviä Tammelan myllyyn”, Lukana muistelee.

Läheltä Pusulasta löytyi Töllin mylly, jossa pääsi jauhattamaan omia viljoja.

Aluksi tuotteista leivottiin omaan käyttöön sämpylöitä ja keiteltiin puuroja. Myös lähipiiri sai oman osansa maisteltavaksi.

”Vuonna 2015 osallistuin Lepsämä-päivien myyjäisiin. Sinne lähdin muutaman jauhopussin kanssa, joihin oli Wordillä tehdyt etiketit käsin leikattu ja liimattu”, Lukana naureskelee.

Palaute myyjäisten jälkeen oli hyvää ja kiinnostusta tuotteisiin löytyi. Varsinainen sysäys kohti jatkojalostustoimintaa,omaa myllyä ja tilapuotia tapahtui, kun Lukana lähti mukaan Reko-ruokapiireihin.

”Asiakaspohjaa alkoi löytyä”, Lukana sanoo.

Ruokaringeissä käyminen iltaisin ja jauhojen pussittaminen vapaapäivisin alkoi kuitenkin käydä haasteelliseksi vielä osa-aikatyössä olleelle Lukanalle. Tuli ajankohtaiseksi palkata ensimmäinen työntekijä.

Nelisen vuotta sitten tilalle investoitiin oma kauramylly.

”Vanhaan kuivuriin oli hyvä lähteä toteuttamaan myllyä, kun sinne oli jäänyt muun muassa elevaattorit”, Lukkarinen selostaa.

Myllyn laitteita löytyi käytettynä ja seiniä sekä lattiaa rakenneltiin uusiksi.

”Ei ollut varmuutta, toimivatko laitteet niin kuin oli ajateltu. Jokainen toimi yksistään, mutta pelaavatko ne yhteen”, Lukkarinen muistelee. Prosessi saatiin kuitenkin hiottua tuotantokuntoon noin kuukauden aikana.

Nyt keskipakokuorija, esipuhdistaja, yleispuhdistaja, ominaispainolajittelija, kuljettimet ja valssimylly toimivat saumattomasti yhteen. Nykyään Krannin tila Oy:n tarpeisiin jauhetaan viljaa reilu 200 000 kiloa vuodessa.

”Prosessi on yhden ihmisen hallittavissa. Kun säädöt ovat kohdillaan, tehdään valvontaa ja vaihdetaan säkkejä”, Lukkarinen selostaa.

”Monilla tulee myllystä mieleen vain myllynkivet. Meidän myllystä kiviä ei löydy”, hän naurahtaa.

Osa viljoista jauhetaan edelleen Töllin myllyllä.

Myllyn kanssa samoihin aikoihin perustettiin tilapuoti. Vanhan navettarakennuksen tie toimistotiloista ja pakkaamosta vei lopulta puodiksi.

Tilan toiminta on alusta asti ollut asiakaslähtöistä. Luomuun siirtyminen vuonna 2018 sai sysäyksen asiakaspalautteen pohjalta. Tuotekehitystä tehdään samalla periaatteella edelleen, sen todistaa tilan pitsajauho.

”Kevätvehnälajikkeen vaihto tuli ajankohtaiseksi. Kun Olli teki valintaa, minä vinkkasin asiakkaiden toiveesta tutkitusta pitsajauhosta”, Lukana kertoo. Lukkarinen päätyi lopulta Jaarliin sen viljelyteknisten ominaisuuksien ja leivontalaadun takia. Nyt tila myy ainoana suomalaisena toimijana tutkitusti laadukasta pitsajauhoa. Jauhot testautettiin saksalaisessa laboratoriossa, jotta niistä saataisiin selville sopivat sitko-ominaisuudet pitsan valmistukseen.

Kaksin tilan kaikkia töitä ei suinkaan hoideta.

”Siirtyessämme luomuviljelyyn löysimme onneksi naapurista Huunan tilasta hyvän yhteistyökumppanin”, yrittäjät kertovat.

”Viljaa saadaan jatkojalostukseen molemmilta tiloilta. Se pienentää riskejä, jos vaikka sattuisikin tulemaan huono vuosi”, Lukkarinen selittää. Tilojen yhteensä reilu 200 hehtaarin pinta-ala mahdollistaa monipuolisen viljelykierron.

Tilan kehittymisen alkuvaiheessa palkattu työntekijä on riveissä edelleen. Työporukka on siitä kasvanut ja nyt tila työllistää osa-aikaisesti noin 10 henkilöä . Työvoimaa tarvitaan erityisesti pakkaamiseen ja kesäkahvilalla.

”Hyvät työntekijät ovat tärkeitä ja meillä heitä onneksi on”, Lukana kehuu.

Tilan kehittäminen jatkuu edelleen. Ensi kesäksi kahvilalle remontoidaan tilat navetan ylisille.

Lukanalle ja Lukkariselle viljan jatkojalostuksen ja tilapuodin tuomat monipuoliset työt sopivat hyvin.

”Tässä saa tehdä hommaa sormet savessa tai pikemminkin jauholaarissa. Samalla saa kuitenkin haastaa itseään tieteellisesti”, töiden ohella väitöskirjaa Turun yliopistossa tekevä Lukana kuvailee.

Kaikille tiloille vastaavanlainen liiketoimintamalli ei sovi. Krannin tilan yrittäjien mielestä jokaisen tilan kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiinsa.

• Yrittäjät Anne Lukana ja Olli Lukkarinen
• Tila sijaitsee Nurmijärvellä Lepsämän kylässä
• Kokonaisuuteen kuuluu luomukasvinviljelytila, kauramylly, tilapuoti ja kesäkahvila
• Viljelyssä kauraa, vehnää, ohraa, ruista ja hernettä
• Yhteistyökumppaneihin lukeutuu naapurin Huunan tila, Töllin mylly Pusulassa, ruokakauppoja, ravintoloita, hotelleja ja kahviloita
• Tila mukana paikallisissa Reko-ringeissä
• Anne on koulutukseltaan terveystieteiden maisteri, kulttuurihistorian väitöskirjatutkija, Olli metsätalous­insinööri