Tie pakastevihannespussiin käy Räpin koetilan pellon kautta – Apetitin oma tila tuottaa tutkimustietoa sopimusviljelyn tarpeisiin

Räpin koetilan ruutuja ilmasta käsin. Koetila sijaitsee Säkylän Köyliössä Satakunnassa. Kuva: Sanne Katainen

Apetitin koetoiminta Säkylän Köyliössä sijaitsevan Räpin koetilan pelloilla on palvellut vuosikymmenien ajan suomalaista avomaavihannesten sopimustuotantoa sekä elintarvikeyrityksen tuotekehitystä.

Kepolan maakartanosta vuonna 1917 erotettu Räpin tila siirtyi Apetitin edeltäjän, Länsi-Suomen Sokeritehdas Oy:n omistukseen vuonna 1954.

Räpin pelloilla koeviljellään uusia Suomen oloihin soveltuvia lajeja ja lajikkeita sekä testataan erilaisten viljelymenetelmien, laitteiden ja valmisteiden soveltumista käytännön viljelyyn.

"Kaiken tavoitteena on tuottaa sopimusviljelijöiden käyttöön hyviä ja kestäviä viljelykäytänteitä", kertoo tutkimusagronomi Maria Pero.

Näkökulma ei silti ole vain viljelyssä ja viljelymenetelmissä vaan koko ketjussa "pellolta pakastepussiin". Usein aloitteet esimerkiksi uusiin viljelykasveihin tulee juuri yhtiön tuotekehityksestä. Viljelyä koskeva osuus tutkimuksesta toteutetaan Peron johdolla Räpillä.

"Tutkimusta tehdään kuluttajakysyntälähtöisesti, mutta siinä huomioidaan yhtäläisesti sekä viljelyn että teollisuuden tarpeet. Meille on tärkeää, että tuotanto on sopimusviljelijöillemme kannattavaa ja kannustavaa toimintaa."

Räpin koetilan harjoittelija Milla Orava levittää harsoa kukkakaalikokeen suojaksi. Kuva: Sanne Katainen

Lajike- ja viljelykokeiden lisäksi käynnissä on useita tutkimuksia, joita tehdään yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa, Pero kertoo.

Tällä hetkellä Räpillä on käynnissä kolmen tutkimushankkeen koetoimintaa.

Niistä maan kasvukuntoon ja ravinnetalouteen pureutuvat Pyhäjärvi-instituutin johdolla toteutettava BioEväät-hanke (maan kasvukunnon ja vesitalouden parantaminen) ja Luken johdolla totetuttava Viivi-hanke (Viljava vihannesmaa – kestävä tuotanto).

BioEväät-hankkeessa mukana on viitisentoista muutakin tilaa, valtaosaltaan tavanomaisia kasvinviljelytiloja.. Hankkeen näkökulma on näin yleisempi kuin Viivi-hankkeen, joka keskittyy nimenomaan vihannesviljelyssä oleviin peltoihin.

Räpin koeruuduilla selvitetään esimerkiksi nollakuidun vaikutusta maan rakenteeseen. Nollakuitu on selluteollisuuden sivutuote. Kuva: Sanne Katainen

Kolmas meneillään oleva tutkimushanke Räpillä on Green Future of Satakunta, jota rahoittaa Satakunnan ely-keskus ja koordinoi Pyhäjärvi-instituutti. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on Peron mukaan vastata nopeasti muuttuviin kuluttajatrendeihin ja niiden raaka-ainetarpeisiin.

Satakuntalaisesta näkökulmasta vihannesviljelyn tulevaisuudella on iso merkitys, sillä kaikesta Suomessa tuotetusta vihannessadosta yli 20 prosenttia viljellään Satakunnassa, Pero muistuttaa.

Hankkeessa testataan ensin ruutumittakaavassa ja sen jälkeen peltomittakaavassa sekä kokonaan uusia viljelykasveja että entuudestaan tuttuja kasveja. Ensin mainituista Räpillä on viljelyssä tällä hetkellä kikhernettä, jälkimmäistä kukkakaalia.

"Pakastekukkakaalia ei ole tuotettu Suomessa vuoden 2008 jälkeen. Tutkimuksessa tavoitteena on kehittää toimiva tuotantoketju pellolta kuluttajapakkaukseen asti."

Tutkimuksen yhteydessä pitää ratkaista esimerkiksi se, miten kukkakaalin floretointi toteutetaan käytännössä. Floretointi tarkoittaa kukintojen pilkkomista pakastepusseista tuttuun annospalakokoon. Pakastevihannesten tuotannossa korjuun ja käsittelyn ohella on tärkeää kiinnittää huomiota myös välivarastoinnin toteuttamiseen.

Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sanna Väisänen. Kuva: Sanne Katainen

Apetitin viestintä- ja vastuullisuusjohtajan Sanna Väisäsen mukaan Räpin tutkimustoiminta edistää yhtiön strategiaan kirjattuja vastuullisuustavoitteita.

"Me sekä osallistumme kestäviä viljelymenetelmiä edistäviin tutkimushankkeisiin että edistämme omassa kehitystyössämme maaperän luontaista kasvukuntoa ja hiiliviljelyä."

Käytännön tutkimustyön ohella oleellinen osa vastuullisuustavoitteiden mukaista toimintaa on jalkauttaa uusia viljelymenetelmiä käytäntöön, Väisänen kertoo.