Uusi tie tasa-arvoon – etätyö antaa maaseudulle tulevaisuuden

Astutaan ulos kuplasta. Etätyön myötä päivittäisessä työyhteisössä voi olla ihmisiä ympäri maan tai vaikka maapallon. Kuva: Sanne Katainen

Miksi ihmeessä esimerkiksi Kelan johto ja useat valtionhallinnon virastot änkyröivät etätyötä vastaan? Etätyön yleistyminen on parhaita työelämän muutoksia, mitä tiedän.

Olen aina ollut maalaishenkinen: viihtynyt parhaiten, kun ympärillä on peltoa tai metsää. Asuinpaikan valinta maaseudulta ei silti ole ollut helppoa eri elämäntilanteissa. Ensinnäkin opiskelemaan oli lukion jälkeen suunnattava kaupunkiin ja sen jälkeen suurin osa työmahdollisuuksistani on ollut suuremmissa kaupungeissa.

Korona pakotti meidät kaikki, paitsi yksilöt myös organisaatiot, omaksumaan etätyön tekemisen. Ei se silloin kivalta tuntunut. Samalla meille maalla asuville aukesi kuitenkin portti todelliseen Eldoradoon: aiemmin ulottumattomissa olleeseen haavemaahan. Nyt pitää vain uskaltaa astua uudenlaisiin saappaisiin ja ottaa ilo mahdollisuudesta irti!

Muutoksen myötä pystymme aidosti tekemään erilaisia asiantuntijatöitä kotoamme käsin. Voimme valita sekä maalla asumisen että koulutusta vastaavan työn tekemisen. Henkilökohtaisesti yhtälö mahdollistaa minulle myös maatalousyrittämisen toisen työn ohella. Maanviljelyä, kuten montaa muutakaan työtä, ei vain voi tehdä etänä.

Etätöiden hyöty ei jää vain yksilötasolle. Maksamamme tulovero jää pieniin kuntiin ja luonto kiittää, kun päivittäiseen työmatkaan ei tarvitse kuluttaa fossiilisia polttoaineita. Sitä paitsi väitän, että työnantaja saa minusta enemmän irti, kun työskentelen kotona, jossa pystyn keskittymään töihini kaikessa rauhassa.

Kaikkein eniten muutoksesta hyötyy ehkä koirani, joka pääsee aamulla lenkille sen ajan puitteissa, jonka aiemmin käytin ratin takana työmatkaan. Haikeana olen uskaltautunut pohtimaan sitä, kuinka paljon helpommalla olisin päässyt lasten ollessa alakouluikäisiä, jos etätöiden tekeminen olisi ollut mahdollista.

Toimittajana käyn silti mielelläni kerran viikossa lähitöissä Helsingissä, jossa työpaikkani virallisesti sijaitsee, ja tapaan työkavereitani.

Mutta eikö se, jos mikä, ole Maaseudun Tulevaisuuden lukijoiden etu, että lehden toimittajat voivat tehdä pääsääntöisesti työtään ympäri Suomen ja tuoda esiin koko maan ääntä ja tarpeita? Luoda osaltaan maaseudulle tulevaisuutta. Uskoisin, että monet työyhteisöt hyötyisivät siitä moniäänisyydestä, jota muualla kuin kasvukeskuksissa asuvat voisivat tuoda mukanaan.

Totta kai etätyön tekeminen perustuu luottamukselle, puolin ja toisin. Toimittajan työn tulokset ovat kuitenkin harvinaisen julkisesti kaikkien nähtävillä, luotiin ne sitten konttorin tai kodin pöydän ääressä. Jutut pitää saada valmiiksi ja niiden pitää kiinnostaa yleisöä.

Sitäkin mitataan nykyään lahjomattomasti tietotekniikan avulla.