Maatalous

Varsinais-Suomi pui katovuoden satoa – "Monilla tiloilla mietitään nyt, millä tuotantopanokset ostetaan"

Hehtaarisadot ovat jääneet noin viidesosaan normaalista.
Pasi Leino
Henriikka Aapola tutkii kauniin keltaisena kukkivaa rapsipeltoaan. Puintiajankohdan määrittäminen on hankalaa, sillä joukossa on jo valmiiksi puitavaa siementä. Mitä pidemmälle syksyyn mennään, sitä suuremmaksi kasvaa myös sääriski.

Vakka-Suomessa Kustavissa Henriikka Aapolan tilalla hehtaarisadot puhuvat karua kieltä menneestä kesästä.

”Keväällä ensimmäisenä kylvetyistä kauroista tuli noin 1 000 kilon sato. Parhaat ohrat jäivät puoleen tonniin hehtaarilta, heikoimmat on jo muokattu maahan.”

Aapola luonnehtii syksyn puinteja lähinnä ”kasaan raapimiseksi”. Kylvössä oli tänä vuonna pelkästään kevätmuotoisia kasveja.

Puimatta on vielä kevätrapsi.

”Sen sain kylvettyä ajoissa ja se iti hyvin ja kukki kesäkuussa kuten kuuluukin.”

Aapola arvelee, että kesän helteiden seurauksena kasvi meni lepotilaan. Elokuun alun sateiden myötä rapsi käynnisti uuden kukinnan. Nyt syyskuun puolenvälin jälkeen Aapolan lohkoilla rapsi kukkii edelleen.

”Täytyy katsoa tilanne uudelleen kuukauden kuluttua ja yrittää sitten puida mitä on puitavissa. Toiveena oli 1 000 kilon hehtaarisato. Tällä hetkellä olisin tyytyväinen 500 kiloon. Jotain olisi pakko saada, että kevään siemenkustannukset saisin katettua”, Aapola sanoo.

Samaa viestiä on tullut MTK-Varsinais-Suomen aluepäällikön Aino Launto-Tiutun tietoon.

”Varsinais-Suomessa voidaan puhua katovuodesta, sillä hehtaarisadot kevätviljoilta ovat jääneet noin viidesosaan normaalista”, Launto-Tiuttu toteaa. Hänen mukaansa asia koskee myös läntistä Uuttamaata. Satakunnan puolelle mentäessä tilanne on jo hieman parempi.

Sateet haittasivat kevätkylvöjä koko Suomessa, mutta Varsinais-Suomen savimailla optimaalista kylvöaikaa ei Launto-Tiutun mukaan meinannut tulla lainkaan, sillä savimaat kuivuvat hitaasti.

Viivästyneet kylvöt yhdistettynä kesä–heinäkuun helteisiin romuttivat toiveet edes kohtuullisesta sadosta. Tilakohtaisia eroja löytyy kuitenkin alueen sisältä.

”Huhtikuun lopun kylvöiltä saatiin parempiakin satoja. Toisaalta taas toukokuun sateet hukuttivat osan kasvustoista. Satotaso yksittäisillä tiloilla on riippuvainen siitä, miten paikalliset sadekuurot kohdalle osuivat”, Launto-Tiuttu kertaa. Syysviljoja kylväneet saivat Varsinais-Suomessa jopa hyviä, 5 000–7 000 kilon hehtaarisatoja.

Monilla tiloilla mietitään nyt, millä tuotantopanokset ostetaan.

”Menneen vuoden panokset on saatettu ostaa luotolla satoa vastaan, milläs ensi vuonna”, Launto-Tiuttu kysyy. Hän sanoo, että viljelijät ovat kyllä tottuneet ja varautuneet heikkoihin vuosiin, mutta nyt taustalla on jo toinen huono vuosi. Sitä edeltävät pari vuotta eivät myöskään varsinaisesti kassaa kerryttäneet.

Aapolan tilalla tilanne on nyt se, että rahaa ensi vuoden tuotantopanoksiin ei ole, puhumattakaan vaikkapa pellonparannustöistä. Myös oma elämä ja pieni perhe pitäisi saada rahoitettua jollain keinolla.

”Parempanakin vuonna tulonmuodostus viljatilalla on niin tiukkaa, että se ei houkuttele. Tämä vuosi on vaan korostanut asiaa.”

Tilan tulevaisuus on nyt vaakalaudalla.

Lue lisää:

Huono satovuosi iskee kovaa sikatiloihin – ”Tilanteen kärjistyminen voi johtaa siihen, että rakennemuutos tapahtuu väkivaltaisesti"

"Käsillämme on poikkeuksellisen vaikea kannattavuustilanne, joka pitää pystyä ratkaisemaan" – Leppä kutsuu laajan maatalouden kriisityöryhmän koolle 8. lokakuuta, hanke saa tukea MTK:n Marttilalta

Lue lisää

Syysviljan kylvö itänyt mielessä jo pitkään – tänä vuonna säät suosivat

Syyskasveja kylvetty ahkerasti tänä syksynä – erityisesti syysvehnäala kasvaa

Perunan tuottajahinta painui pohjalle, sato jää 5 prosenttia normaalista

Leipävilja laadukasta, rehuviljan hehtopainot matalia