Uudistavassa viljelyssä peltoja häiritään mahdollisimman vähän – maan muokkaus, tiivistäminen ja kemialliset torjunta-aineet minimoidaan
Menetelmällä edistetään monimuotoisuutta, lisätään satovarmuutta ja torjutaan ilmastonmuutosta.
Baltic Sea Action Group BSAG:n koulutuspäällikkö Sanna Söderlund ja viestintäjohtaja Pieta Jarva sekä Verkatakkilan tilan isäntäpari Sirkku Puumala ja Patrick Nyström kävivät tekemässä pellolle lapiotestin. Kuva: Kimmo HaimiMonella tilalla tehdään tosissaan toimia maatalouden ilmastopäästöjen vähentämiseksi.
Yksi joukko ilmastotekojen toteuttajien joukossa ovat sata Carbon Action -hankkeeseen kuuluvaa tilaa. Niillä harjoitetaan niin sanotun uudistavan (regeneratiivisen) viljelyn keinoja.
Uudistavan viljelyn menetelmillä edistetään monimuotoisuutta, lisätään satovarmuutta ja torjutaan ilmastonmuutosta.
Lopulta kyse on maaperän mikrobiston hyvistä oloista, koska ne sitovat ja varastoivat hiiltä peltoon.
”Sen sijaan, että mietittäisiin vain sitä, mitä tehdään, mietittäisiin myös, miten tehdään”, kertoi viestintäjohtaja Pieta Jarva Baltic Sea Action Groupista (BSAG) Sinebrychoffin jouluoluen julkistustilaisuudessa 16.9. Vihdissä.
Carbon Action on BSAG:n, Sitran ja Ilmatieteen laitoksen vuonna 2017 aloittama hanke, joka tutkii ja kehittää keinoja, joilla maaperän hiilen varastointia voidaan tehostaa ja tieteellisesti todentaa.
”Uudistavan viljelyn toimia tekevillä Carbon Action -maatiloilla peltoja häiritään mahdollisimman vähän eli maan muokkaus ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttö minimoidaan, vältetään maan tiivistämistä raskailla koneilla, pidetään huolta peltojen vesitaloudesta ja pidetään pellot kasvipeitteisinä yli talven”, kertoi torstaina BSAG:n koulutuspäällikkö Sanna Söderlund.
"Uudistava viljely ei ole sertifioitu menetelmä kuten esimerkiksi luomutuotanto vaan kokonaisuuden huomioiva tapa toimia”, Söderlund tarkensi.
Carbon Actioniin kuuluvalta sadalta hiilipilottitilalta kerätään paitsi tutkimusaineistoa hiilen varastoitumisesta myös viljelijöiden kokemuksia toimista ja niiden vaikutuksista muun muassa maaperän kuntoon ja sadon määriin.
Tilojen koe- ja verrokkilohkoista on analysoitu lähtönäytteet. Seuraavat näytteet otetaan viiden vuoden kuluttua muutosten mittaamiseksi.
Lisäksi 30 tilalta on otettu maanäytteitä metrin syvyyteen saakka ja näytteiden analysointi on käynnissä.
20 tilan peltolohkoille on lisäksi perustettu kokeita hiilen kulun ja hiilivarastojen tarkempaan tutkimukseen.
Noin yhdeksällä pitkäaikaisella koealalla tutkitaan hiilivaraston muutoksia maan eri maakerroksissa sekä ravinteiden huuhtoutumista. Kahdella koealalla tutkitaan viljelykiertojen ja hiilen kertymisen potentiaalia laajalla toimenpidevalikoimalla.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
